Kokemukset uudesta varhaiskasvatuslaista ovat osoittaneet, että lakia olisi syytä korjata. STTK:n varhaiskasvatusryhmä, jossa Jyty on mukana, nostaa esille neljä kohtaa, jotka tulisi jo hallitusohjelmaa tehtäessä kirjata tavoitteiksi seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Lasten turvallisuus ja laadukas palvelu edellyttävät riittävää kasvattajahenkilöstöä – kaikkina toimintapäivinä, koko päivän ajan ja kaikissa lapsiryhmissä.
Päiväkotien suuri ongelma on vaikeasti tulkittava poikkeamispykälä. Pykälän liian väljä tulkinta johtaa jatkuvaan henkilöstövajeeseen päiväkotiryhmissä. Lain tulee ryhmäkohtaisesti taata mitoituksen toteutuminen koko päiväkotipäivän ajan.
Poikkeamapykälän poistaminen tarkoittaisi, että säädetystä mitoituksesta saisi poiketa esimerkiksi työntekijän sairastuttua ennalta-arvaamattomasti kesken päivän. Lisäksi pykälässä tulisi huomioida varhaiskasvatuksen opettajien lapsiryhmän ulkopuolinen aika ja sen vaikutukset suhdeluvun toteutumiseen. Ryhmien toiminta ja turvallisuus eivät saa vaarantua eikä lastenhoitajien kuormitus kasvaa liian suureksi.
Alle 3-vuotiaille laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edellyttävät ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. STTK:n vakaryhmä esittää, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen eikä aiheuta työnantajille kohtuutonta vaikeutta rekrytoida pysyvä ja sitoutunut henkilökunta.
Erilaiset suhdeluvut vaikeuttavat ryhmien muodostamista ja eriarvoistavat lapsia. Yli 3-vuotiaiden ryhmissä tulee palauttaa suhdeluku entiseen 7 lasta/ kasvattaja.
Nykyään ryhmässä voi olla enintään 13 osapäiväistä lasta yhtä kasvattaa kohti. Kun osapäiväisten suhdeluku poistetaan, on kaikkien yli 3-vuotiaiden lapsien ryhmissä sama suhdeluku. Tämä takaa myös osapäiväisille lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laadun varmistaminen sekä lain tavoitteiden toteutuminen edellyttävät sitä, että mahdolliset epäkohdat ilmoitetaan avoimesti ja korjataan viipymättä. Epäkohtiin puuttumista ei saa haitata henkilökunnan pelko kielteisistä vastatoimista.
Lakiin tarvitaan uusi pykäläkohta henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta. Tällöin henkilökunnan on ilmoitettava viipymättä epäkohdista toiminnasta vastaavalle henkilölle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavalle viranhaltijalle. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Aika näyttää, millaisen hallituksen Suomi saa ja kuinka hyvin saamme vietyä nämä tavoitteet tulevien päättäjien tietoisuuteen. Laissa on myös muita puutteita, yhtenä esimerkkinä erityistä tukea tarvitsevien lasten epäselvä asema. Laki on siis syytä avata tulevalla hallituskaudella.
Meille Jytyyn on tullut myös yhteydenottoja siitä, että joissain kunnissa ollaan vaihtamassa varhaiskasvatuksen ammattinimikkeitä jo nyt uuden lain mukaisiksi. On kuitenkin syytä muistaa, että ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat vasta vuonna 2023. Vielä ei ole edes tarkkaa tietoa tämän koulutuksen sisällöstä. Siihen asti valmistuvia sosionomeja koskevat siirtymäsäännökset, jotka takaavat sen, että sosionomi (AMK), jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus, voi jatkaa tehtävässään työuransa loppuun asti.
Hanna KoskenheimoTyömarkkina-asiamiesJytyn edustaja STTK:n varhaiskasvatusryhmässä