Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy yhteistoimintalakiin esitettyjä muutoksia ja ovat jättäneet yhdessä eriävän mielipiteen lain muuttamista koskevaan mietintöön.
Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voimalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki. Merkin luovutti hänelle tänään STTK:n hallituksen kokouksessa puheenjohtaja Antti Palola.
Hallitusohjelmassa on useita sukupuolten tasa-arvoon vaikuttavia kirjauksia, joiden yhteisvaikutuksia on arvioitava kokonaisuutena. STTK:n mielestä on varmistettava, että naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen huomioidaan jo asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Muuten vaara on, että otetaan yksi askel eteenpäin, mutta kaksi taakse. Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä STTK kiinnittää huomion raskaus- ja perhevapaasyrjintään, joka on työelämässä tiedossa oleva, laajasti tunnistettu ongelma.
Ensi viikolla on ilmoitettu alkavaksi useiden ammattiliittojen kaksi viikkoa kestävät poliittiset työtaistelut. Myös niitä tukevista lakoista on annettu ilmoituksia.
Hallituksen esitys työrauhalainsäädännön muutoksista siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Muutoksilla muun muassa rajataan oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin, säädetään niille ennakkoilmoitusvelvollisuus sekä korotetaan hyvityssakkojen määrää työrauhavelvoitteen vastaisista työtaisteluista. Uuden sääntelyn on tarkoitus astua voimaan heinäkuun alussa.
Suomalaista työelämää pitää kehittää sopien, ei repien. Näin kiteytti Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima monien tunnot, kun 13 000 osallistujaa kokoontui STOP nyt! -mielenosoitukseen vastustamaan hallitusohjelman työelämäheikennyksiä.
Kuusi elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöä vaatii yhteisessä kannanotossaan tuloverolain muutosta niin, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtävien suorittamista. Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet Akava, EK, Keskuskauppakamari, SAK, STTK ja Suomen Yrittäjät.
Valtiovarainministeriö on julkistanut tuoreimman talousennusteensa. Sen mukaan Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet kuluneen syksyn aikana ja huono kehitys jatkuu ensi vuonna kasvuennusteen ollessa vain vaimeaa. Vastaavaan arvioon on päätynyt aiemmin tänään Suomen Pankki.
Suomalaisista noin 70 prosenttia on sitä mieltä, että kilpailukyvyn edistäminen ei saa johtaa palkkatasa-arvon heikkenemiseen työmarkkinoilla. Naisvastaajista tätä mieltä oli 76 prosenttia. Tämä selviää STTK:n tänä syksynä teettämästä kansalaiskyselystä.
Yhä useampi palkansaaja on valinnut ammattiliiton jäsenyyden sijasta pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. Kehitys on erittäin huolestuttava, ei vain liittojen, vaan myös yksittäisen palkansaajan kannalta. Tyypillinen ajatus tuntuu olevan, ettei ammattiliiton jäsenyys kannata, koska pelkkä kassan jäsenyys riittää.
Mitä hallitusohjelma tarkoittaa jytyläisten kannalta? Millaisia työelämäheikennyksiä on tulossa? Tervetuloa Ammattiliitto Jytyn jäseniltaan, jossa aiheena on maan hallituksen suunnittelemat työelämäheikennykset. Jäsenilta järjestetään striimattavana webinaarina maanantaina 6.11. klo 17.00–18.30.
STTK ja sen jäsenliitot järjestävät Kohtuus kaikessa -mielenosoituksen lauantaina 18.11.2023 Helsingin Kansalaistorilla. Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenet ovat mukana yhteisessä mielenosoituksessa, jossa vastustetaan hallituksen esittämiä rajuja heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan.
Hallituksen esittämät työmarkkinauudistukset ovat palkansaajille kohtuuttomia. Hallitusohjelman toteutuessa luvassa on merkittäviä heikennyksiä moniin työelämän oikeuksiin ja sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat eri väestöryhmiin.
Hallitusohjelman työrauhaa koskevia kirjauksia on valmisteltu pikavauhtia työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Työryhmän toimikausi on päättymässä 15.10. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen, osatyökykyisten työllistymisen parantaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat suomalaisten mielestä kolme tärkeintä keinoa vahvistaa työllisyyttä. Vähiten kannatusta saavat sosiaaliturvan heikentäminen ja rekrytoinnin kynnyksen madaltaminen esimerkiksi irtisanomissuojaa heikentämällä.
Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa ja on samaa mittaluokkaa läpi hallituskauden. Talouden sopeuttamispäätökset ovat STTK:n mielestä epäoikeudenmukaisia ja tehottomia.