Työmarkkinaosapuolet osallistuivat tänään työministeri Arto Satosen järjestämään seminaariin Suomen työmarkkinamallista. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa esityksiä Ruotsin työmarkkinamallista ja palkanmuodostuksesta sekä keskusteltiin siitä, onko Suomella opittavaa Ruotsin mallista.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä eri maiden työmarkkinamalleja on haasteellista vertailla, mutta pohjoismaisille malleille yhteistä on ollut työmarkkinaosapuolten yhteistyö sekä rooli työpaikkojen ja toimeentulon turvaajina.
– Pohjoismaisissa malleissa yhteistyön edellytysten turvaamiseksi työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta pyrkivät rakentamaan välilleen kestävää luottamusta. Sillä pyritään vakaaseen ja pitkäjänteiseen kehitykseen työmarkkinoilla. Nykyisessä hallitusohjelmassa tästä linjasta on irtauduttu, sillä hallitus on ohjelmassaan määritellyt sekä tavoitteet että keinot työ- ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi eikä anna neuvotteluille aitoa mahdollisuutta, Palola toteaa.
– Suunta on kohti poliittisten suhdanteiden mukaan muuttuvia työehtoja ja hyvin riitaisia neuvottelukierroksia.
Suomalainen työmarkkinamalli on ollut murroksessa jo pitkään, eikä mitään yhteisesti sovittua mallia useammankaan neuvottelukierroksen jäljiltä ole olemassa. Myöskään seminaari ei tuonut tilanteeseen mitään uutta.
– STTK:n kanta on, että työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla, vaan pohjoismaiseen tapaan työmarkkinaosapuolten on ensi vaiheessa pyrittävä löytämään yhteinen näkemys järjestelmän perusrakenteesta. Yhteistä mallia voidaan tarvittaessa tukea lainsäädännöllä ja instituutioilla. Työmarkkinamallissa on jatkossakin säilyttävä edellytykset toimialakohtaisten ratkaisujen ja palkkatasa-arvon edistämiseen, Palola esittää.
Työehtosopimusneuvottelujen tukemiseksi tarvittaisiin yhteistyöelin, jonka tehtävä olisi muodostaa yhteinen näkemys talouden tilannekuvasta neuvottelujen pohjaksi.
– On esitetty, että tällainen yhteistyöelin voisi olla valtakunnansovittelijan toimistossa. Tätä STTK ei kannata. Yhteistyö talouden tilannekuvaan liittyen on syytä käynnistää viipymättä ilman kytkentää olemassa oleviin instituutioihin. Kun työmarkkinamalli jäsentyy, eri tahojen roolia sen tukemisessa voidaan arvioida kattavammin.
Työmarkkinamallin ytimessä on työtaisteluoikeutta koskeva sääntely.
– Hallitusohjelman työtaisteluoikeutta koskevia rajoituksia ei pidä tässä vaiheessa työmarkkinamallin murrosta säätää, vaan osapuolia on kannustettava parempaan yhteistyöhön.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä. Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.