Jyty, OAJ ja JHL antoivat toisen lakkovaroituksen yksityisen opetusalan kouluihin ja oppilaitoksiin 13.–16.5.2024. Työriita koskee Jytyn, OAJ:n ja JHL:n sekä työnantajia edustavan Sivistysala ry:n välisen yksityisen opetusalan työehtosopimusta ja sen neuvotteluja.
Tavoitteena uudessa työehtosopimuksessa on varmistaa kilpailukykyinen palkkakehitys ja työehdot sekä luottamusmiesten toimintaedellytysten parantaminen. Järjestöt toivovat, että lakkoihin ei tarvitse turvautua, vaan tyydyttävä ratkaisu saavutetaan neuvottelemalla.
Lakko kestää neljä vuorokautta 13.–16.5.2024. Lakko koskee työvuoroja, jotka alkavat maanantain 13.5.2024 klo 00.01 ja torstain 16.5.2024 klo 23.59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.
Lakko koskee kaikkia yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piirissä olevia työtehtäviä seuraavilla työnantajilla:
Lakon ulkopuolelle rajataan työtehtävät, jotka keskeytyessään voisivat aiheuttaa kansalaisten hengen, terveyden, turvallisuuden tai omaisuuden vaarantumisen.
Ammattiliitto Jyty maksaa yksityisen opetusalan lakkoon osallistuville lakkoavustusta 100 euroa jokaiselta lakkopäivältä. Lakkoavustusta voi hakea vasta lakon jälkeen 17.–30.5.24. Lakkoavustusta haetaan sähköisesti osoitteessa jyty.lakkoavustus.fi/hakemus. Lue lakkoavustuksen hakuohjeet alla näkyvästä linkistä.
Yksityisen opetusalan työehtosopimus umpeutui maaliskuun lopussa. Työehtosopimuksen umpeutumisen myötä työrauhavelvoitetta ei enää ole. Lakolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä.
Jytyn ilmoittama lakko kohdistuu työehtosopimukseen ja sen neuvotteluihin, joten se on täysin laillinen. Tässä lakossa ei ole kyse poliittisesta lakosta.
Neuvottelutulokseen uudesta yksityisen opetusalan työehtosopimuksesta ei ole päästy. Työehtosopimuksen umpeutumisen myötä työrauhavelvoitetta ei enää ole. Lakolla pyritään vauhdittamaan työehtosopimuksen syntymistä.
Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä kokonaan lakon alaisesta työstä. Lakkoa käytetään painostuskeinona tilanteessa, jossa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajaosapuolen kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla. Lakossa on tärkeää, että työtaistelutoimenpiteet ja painostuskeinot kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti työnantajaan.
Lakko-oikeus on perustuslaillinen oikeus, ja sopimuksettomassa tilassa ei ole työrauhavelvoitetta. Työntekijän osallistuessa ammattiliiton järjestämään työtaisteluun työnantaja ei saa kohdistaa häneen minkäänlaisia painostustoimia, syrjintää tai kielteisiä seuraamuksia. Esimerkiksi kyselyt ammattiliiton jäsenyydestä ovat laissa kiellettyjä yrityksiä murtaa lakko. Liitto on aina vastuussa lakkopäätöksestä, ei yksittäinen jäsen.
Lakkoon osallistuminen ja ammattiliiton jäsenyys ovat työntekijän henkilökohtaisia asioita, joita työnantaja ei saa suoraan tai välillisesti selvittää etukäteen. Kyselyihin ei tarvitse vastata, eikä työntekijällä ole velvollisuutta ilmoittaa, aikooko hän osallistua lakkoon. Vastaamatta jättämisestä ei saa seurata mitään kielteisiä, syrjiviä tai muutoin epäedullisia seuraamuksia. Mikäli työnantajasi painostaa sinua kertomaan, aiotko osallistua lakkoon tai kuulutko ammattiliittoon, ole yhteydessä omaan luottamusmieheesi ja aluetoimistoon.
1) Tarkista ja tarvittaessa korjaa yhteystietosi Jässärissä, jonne linkki ja kirjautumisohjeet löytyvät Jytyn nettisivuilta.
2) Tarkista ja tarvittaessa korjaa työpaikka-, työsuhde- ja sopimusalatietosi Jässärissä. Oikeat ja ajantasaiset työsuhdetiedot ovat oleellisen tärkeitä, jotta tiedetään, keitä kaikkia työtaistelu koskee. Myöskään lakkoavustusta ei voi hakea, mikäli työpaikkatietosi ovat väärin liiton jäsenrekisterissä.
Veli Vähämäki, työmarkkina-asiantuntija, veli.vahamaki@jytyliitto.fiJukka Maarianvaara, edunvalvontajohtaja, jukka.maarianvaara@jytyliitto.fiEveliina Reponen, järjestöjohtaja, eveliina.reponen@jytyliitto.fi