Kesäkuu on kansainvälinen Pride-kuukausi. Pride on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeustapahtuma ja mielenosoitus, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa. Siellä sateenkaari-ihmiset nousivat vuonna 1969 vastustamaan poliisin mielivaltaa ns. Stonewallin mellakoissa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaan tulee kiinnittää huomiota joka päivä, ei vain Pride-kuukauden tai kulkueen yhteydessä. Euroopan perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaisista sateenkaarivastaajista oli kokenut syrjintää työssä tai työtä hakiessaan edeltäneen vuoden aikana – hurja luku, jonka pitäisi herättää niin päättäjät kuin meidät työmarkkinajärjestöt ja työnantajatkin. Suomalainen työelämä on valitettavasti vielä kaukana yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta.
Lainsäädäntö on pääosin kunnossa. Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella, yhdenvertaisuuslaissa mm. seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Syrjinnästä pidättäytyminen ei kuitenkaan riitä, vaan työpaikoilla on tehtävä aktiivista työtä syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Tasa-arvolaki edellyttää, että työnantajat ennaltaehkäisevät sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Tämä pitäisi huomioida myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa. Vastaavat velvoitteet löytyvät yhdenvertaisuuslaista työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmien osalta.
Miten lainsäädäntöä sitten noudatetaan? Otetaanko työpaikoilla sateenkaari-ihmisten oikeudet ja heidän asemansa edistäminen tosissaan?
Valitettavasti näyttäisi siltä, että pääosin ei oteta. Tasa-arvovaltuutetun eduskunnalle antamasta kertomuksesta (2018) selviää, että sukupuolivähemmistöjen tilanne oli huomioitu vain noin puolessa työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmista – tällöinkään toimenpiteet heidän tilanteensa parantamiseksi eivät olleet aina kovin konkreettisia. En usko, että tilanne on yhdenvertaisuussuunnitelmissa sen parempi. Tästä kielii myös edellä kuvattu syrjintäkokemusten yleisyys.
Työnantajilla on erityinen velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mutta me kaikki voimme toimia omilla työpaikoillamme niin, että jokaisella on mahdollisuus olla oma itsensä. Kuten Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo toteaa uusimmassa Jyty-lehdessä: ”Kun ihmiset näkevät, että moninaisuutta arvostetaan ja edistetään, se luo turvallisuutta ja tuottaa hyvää kaikille.”
Aurinkoista Pride-kesää kaikille!
ps. Tervetuloa mukaan Priden-viikon tapahtumiin! Palkansaajien Helsinki Pride -seminaari järjestetään 28.6.2023 kello 10.30–12. Seminaarin aiheena on Myytit nurin – näkyvätkö sateenkaaren värit työelämässä? Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme. Tilaisuutta voi seurata myös etänä.
Pride-viikko huipentuu tuttuun tapaan Helsinki Pride 2023 -kulkueeseen lauantaina 1.7. Jytyläiset kokoontuvat ennen kulkueen lähtöä kello 10.30 Senaatintorilla. Tunnistat Jytyn porukan vihreistä Jyty-kylteistä. Kuljemme kulkueessa samassa ryhmässä muiden STTK:laisten liittojen kanssa, joten kannattaa tulla ajoissa paikan päälle.
Edunvalvontajohtaja
puh. 040 968 0538 jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi