Tasa-arvon eteen on tehty paljon tärkeää ja konkreettista työtä. Sen näkyväksi tekeminen muistuttaa meitä siitä, millaisia seurauksia työn lopettamisella voisi olla.
Meillä Jytyssä on naistenpäivä oikeastaan joka päivä. Tasa-arvo ja oikeudenmukainen työelämä on tavoitteemme, ja tiedämme kouriintuntuvasti, ettei se synny itsestään. Siksi turhauttaa, miten hitaasti maali lähestyy.
Turhauttaa myös siksi, että vaikka ympäröivä yhteiskuntamme arvostaa tasa-arvoa ja sen edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaankin, ovat viimeaikaiset toimet ja uudistukset vieneet tasa-arvoa vain kauemmaksi. Siksi tämä naistenpäivä tuntuu synkemmältä kuin aiemmin.
Ammattiliittona tarkastelemme tasa-arvoa luonnollisesti työelämän näkökulmasta. Suomessa sitkeimmät tasa-arvo-ongelmat liittyvätkin pääosin työelämän tasa-arvoon. Meillä esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on yksi Euroopan suurimmista ja suurempi kuin muissa Pohjoismaissa: 16 %. Naisen euro on Suomessa 84 senttiä, ja tämä ”eurosta puraistu palanen” on pysynyt yhtä suurena vuosikymmenien ajan. Tasa-arvon mallimaaksi julistautuvalle Suomelle palkkaeron jämähtäminen paikoilleen on vähintäänkin noloa.
Naisten ja miesten välillä on merkittäviä palkkaeroja, vaikka tutkinto, ala ja työtehtävät olisivat samat. Tätä surullista tosiasiaa voi käydä tutkimassa Ylen palkkakoneen avulla.
Näiden selittämättömien palkkaerojen lisäksi naisten ja miesten palkkaeroon vaikuttaa isossa kuvassa työelämän segregaatio eli naisten ja miesten jakautuminen eri aloille ja ammatteihin sekä työpaikoilla eri organisaatiotasoille.
Naisvaltaisten alojen palkkaukseen ja naisten urakehitykseen voidaan vaikuttaa – sitä varten ammattiliitot, kuten Jyty, ovat olemassa. Ja tätä varten naistenpäiväkin yli vuosisata sitten perustettiin.
Olemme vaikuttaneet lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin sekä kehittäneet työmarkkinoita ja työpaikkoja tasa-arvoisemmiksi erilaisin konkreettisin työkaluin ja nostamalla esiin tasa-arvotyön tuomia hyötyjä.
Jos joku, niin työehtosopimus on meillä Suomessa tärkeä tasa-arvotyökalu. Sillä voidaan sopia työehdoista lakia paremmin ja edistää esimerkiksi työpaikkojen perheystävällisyyttä. Ja tesseillä voidaan vaikuttaa myös palkkaeroihin: esimerkiksi vuonna 2022 solmittu julkisen sektorin palkkaratkaisu on kaventanut palkkaeroa Suomessa. Palkkatasa-arvon edistyminen on siis julkisen sektorin ammattiliittojen ansiota. Hyvä me!
Työelämän tasa-arvo vaatii työtä ja yhteistä sopimista. Siihen tarvitaan niin meitä ammattiliittoja, työnantajatahoja kuin valtiojohtoakin.
Yhteistyöllä on saatu aikaa paljon hyvää, mutta paljon on vielä parannettavaa. Esimerkiksi kesällä 2024 julkaistu Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelma oli melkoinen lässähdys: ohjelman tavoite on, että vuosien 2024–2027 aikana sukupuolten välinen palkkaero kaventuu alle 15 prosenttiin. Tätä vauhtia saavutamme palkkatasa-arvon Suomessa vuonna 2076.
Samapalkkaisuusohjelma on hyvä muistutus siitä, että jos yhteisesti sopimalla ei saada tämän kummoisempia tavoitteita aikaan, mitä tapahtuisi, jos yhteisiä tavoitteita tai yhteistä tasa-arvotyötä ei olisi?
Tarvitsemme lisää kunnianhimoa. Tarvitsemme lisää ymmärrystä siitä, millaisin toimenpitein tasa-arvoa edistetään. Juuri tästä syystä kansainvälinen naistenpäivä on Suomessa edelleen erittäin tärkeä päivä vietettäväksi. Hyvää naistenpäivää!
Viestintäjohtaja
puh. 040 571 0119 jaana.parkkola@jytyliitto.fi