Ilmoittautuminen käynnissä
Kasvatuksen ja koulutuksen alalla määräaikaiset työsuhteet ovat valitettavan yleisiä. Määräaikainen työsuhde ei kuitenkaan yleensä ole työntekijän oma valinta.
Työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen solmiminen edellyttää perusteltua syytä, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn kausiluonteisuus. Perusteltua syytä ei kuitenkaan tarvita silloin, kun määräaikainen työsopimus solmitaan aidosti työntekijän aloitteesta tai työnantaja solmii enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa.
Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Jos työntekijän kanssa on solmittu yksikin työsopimus ilman perusteltua syytä, on tällainen sopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi.
Tyypillistä on, että koulunkäynninohjaajan määräaikainen työsuhde solmitaan ainoastaan elokuusta toukokuuhun, vaikka työtä olisi tarjolla jälleen uuden lukuvuoden alkaessa. Vastaavasti varhaiskasvatuksessa määräaikaisten työsuhteiden väliin voi kesäkuukausina jäädä katkos, jota työnantaja perustelee esimerkiksi heinäkuun pienemmällä lapsimäärällä.
Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten työsopimusten käyttö on kielletty.
Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten työsopimusten käyttö on kielletty. Jos toistuvat määräaikaiset työsopimukset osoittavat työnantajan työvoimatarpeen olevan tosiasiassa pysyvä, on työsopimusta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei saa solmia, jos työtä on tarjolla aina vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa. Näin ollen esimerkiksi koulunkäynninohjaajan kanssa ei saa solmia määräaikaista työsopimusta ainoastaan 10 kuukaudeksi sillä perusteella, että koulutyö on keskeytyneenä koulujen kesäloma-ajan.
Jos määräaikaisen työsopimuksen peruste tai niiden ketjuttaminen mietityttävät, ole yhteydessä omaan luottamusmieheesi tai liiton toimistoon.