Selvitimme:
Osa hyvinvointialueista turvautuu rahapulassaan irtisanomisiin tai lomautuksiin. Säästöjen seurauksena työarki voi muuttua, vaikka pahin ei sattuisi omalle kohdalle.
Henkilöstön näkökulmasta hyvinvointialueiden kireä taloustilanne näyttää aika ikävältä, arvioi Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.
”Monella hyvinvointialueella käydään yt-neuvotteluja väen vähentämisestä ja siitä, miten palveluja keskitetään.”
Tämän lisäksi ainakin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on ilmoittanut mittavista lomautuksista. Rahapulan taustalla on väestön ikääntyminen, joka on lisännyt palvelujen tarvetta. Alueet joutuvat ratkaisemaan, kuinka ne järjestävät lakisääteiset palvelunsa vähemmällä rahalla.
Jytyläisiin säästötoimet voivat vaikuttaa monin tavoin. Vaikka oma työpaikka ei olisikaan liipaisimella, palveluverkon uudistaminen saattaa siirtää työskentelypaikan aiempaa kauemmas. Myös työnkuva voi muuttua, mikäli tehtäviä järjestellään uusiksi ammattiryhmien välillä.
Työsuhde-etuihin Maarianvaara ei odota suuria muutoksia, sillä monia henkilöstöetuja karsittiin jo sote-uudistuksessa työnantajien yhdistyessä.
”Toki pelkona on se, että esimerkiksi työterveyshuolto heikkenee.”
Vaikka oma työpaikka ei olisikaan liipaisimella, palveluverkon uudistaminen saattaa siirtää työskentelypaikan aiempaa kauemmas.
Säästöillä voi olla myös epäsuoria vaikutuksia. Jos määräaikaisten tai eläköityvien työntekijöiden tilalle ei palkata uusia tekijöitä, jäljelle jäävien työkuorma kasvaa. Tämä puolestaan lisää sairauspoissaoloja ja altistaa työtapaturmille. Työpaikan veto- ja pitovoimakin saattaa kärsiä.
”Halutaanko sellaiseen paikkaan töihin – ja lähtevätkö ihmiset sieltä muualle töihin, jos vain suinkin pystyvät?”
Sopeutusten kanssa ei saisi hätiköidä, sillä nuoret hyvinvointialueet vasta viilaavat palveluprosessejaan.
”Nyt valtiovallan täytyisi antaa riittävä rahoitus, jotta ensimmäiset vuodet pystyttäisiin hoitamaan hyvin ja kehittämään toiminnan tuloksellisuutta, kun perusasiat ovat kunnossa.”
Nyt valtiovallan täytyisi antaa riittävä rahoitus, jotta ensimmäiset vuodet pystyttäisiin hoitamaan hyvin ja kehittämään toiminnan tuloksellisuutta, kun perusasiat ovat kunnossa.
Liittoon ja aluetoimistoihin on tullut jonkin verran yhteydenottoja hyvinvointialueiden suunnitelmista. Huolestuttavissa tilanteissa jäsenen kannattaa olla ensimmäisenä yhteydessä paikalliseen luottamusmieheen.
”Hän tietää, mitä tapahtuu ja missä neuvotteluissa ollaan menossa.”
Itä-Uudellamaalla yt-neuvottelut päättyivät elokuun lopussa. Tavoitteena oli 13 miljoonan säästöt, mutta vielä ei tiedetä, päästäänkö siihen.
”Palveluverkkoon tulee ihan varmasti muutoksia. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi työskentelypaikkaan”, ennakoi pääluottamusmies Outi Virta.
Ihmiset pelkäävät, että tulee tosi kovia päätöksiä.
Irtisanomisia tai lomautuksia ei näissä neuvotteluissa tavoiteltu. Jytyläiset ovat silti huolissaan, koska kaikki tietävät, miten paha rahapula on. Tilinpäätösennusteessa alijäämä on yli 30 miljoonaa euroa yli budjetoidun.
”Ihmiset pelkäävät, että tulee tosi kovia päätöksiä.”
Virran mielestä noin 2700 työntekijää työllistävä Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on tulevaisuutta ajatellen sopivan kokoinen organisaatio, kunhan vain talous saadaan kuntoon.
”Minusta meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja vastata asukkaiden palvelutarpeeseen.”
Huhtikuussa 2025 järjestetään aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueille uudet päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Aluevaltuustot päättävät siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi järjestetään hyvinvointialueella.
Kukin aluevaltuusto saa itse päättää kokonsa. Laki kuitenkin määrää, että pienimmillä hyvinvointialueilla valitaan vähintään 59 ja isoimmilla vähintään 89 valtuutettua.
Vaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä 13. huhtikuuta. Uudet päättäjät aloittavat työnsä kesäkuun alussa 2025.