Ilmoittautuminen päättyy 26.8.
Työelämä on mennyt eriskummalliseksi. Hoitohenkilöstö ja jopa kallispalkkaiset lääkärit tekevät nykyisin sitä mitä sihteerit ennen. Sihteerin ammatti – tai nykyisin assistentti – on yksi niistä ammattinimikkeistä, joista näyttää olevan viimeisimmän ammattibarometrin mukaan ylitarjontaa samaan aikaan kun mm. lähi- ja sairaanhoitajista on pula.
Sihteerien ylitarjonta on seurausta esimerkiksi siitä, että sosiaali- ja terveyssektorilla tukipalveluiksi kutsuttavia tehtäviä on työn ”tehostamisen” seurauksena järjestelmällisesti vähennetty. Kehitys on näkynyt myös Jytyn jäsenprofiilissa. Laskentakaava on ollut: kun kolme poistuu vaikkapa eläkkeelle, yksi tai maksimissaan kaksi palkataan tilalle. Tässä tapauksessa tilastot eivät valehtele.
Järkevällä työnjaolla ja terveydenhuollon tukihenkilöstön, kuten osastonsihteerien eli terveydenhuollonsihteerien, ammatillista osaamista ja työpanosta hyödyntämällä voitaisiin sote-palveluihin saada niitä usein viime aikoina paljon peräänkuulutettuja hoitavia käsiä, joita mm. hoitajapula on aiheuttanut. Samalla esimerkiksi lääkärien ja hoitajien työaikaa säästyisi heidän varsinaiseen tehtäväänsä: potilaiden hoitotyöhön.
Osastonsihteerit ovat mielenkiintoinen ammattiryhmä sote-sektorilla. He työskentelevät laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattiryhmien – lääkärien ja hoitajien – sekä potilaiden välisellä raja-alueella.
Sihteerien ylitarjonta on seurausta esimerkiksi siitä, että sosiaali- ja terveyssektorilla tukipalveluiksi kutsuttavia tehtäviä on työn ”tehostamisen” seurauksena järjestelmällisesti vähennetty.
Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan lääkärien työaikaa kuluu yhä enenevässä määrin tietotekniikkaan ja potilastietojen kirjaamiseen liittyvien tehtävien parissa. Kallista työaikaa siis käytetään työtehtäviin, joista ovat aiemmin vastanneet alan koulutuksen saaneet osastonsihteerit.
Edellä mainittua tukee myös terveydenhuollon ajankäyttöä koskeva tutkimus. Se kiinnitti huomiota erityisesti potilastietojen kirjaamiseen ja ylläpitoon, joihin kului eniten aikaa terveydenhuollon tietotyössä.
Yhä kasvavassa määrin työpaikoille murtautuva robotisaatio, digitalisaatio sekä sähköinen asiointi on tätä päivää. Se mahdollistaa tiedon reaaliaikaisen saannin eri ammattiryhmille ja koituu loppupeleissä – näin uskotaan – potilaiden eduksi. Tämä siis sillä edellytyksellä, että ict-järjestelmät toimivat. Ja että niitä osataan käyttää. Ja että niihin on saatu koulutus.
Sosiaali- ja terveydenhuolto jos mikä vaatii tänä päivänä moniammatillisuutta. Eri tasoilla. Ammattitaitoisen osastonsihteerin hyvin ja tehokkaasti hoitama terveydenhuollon toimistotyö sekä reaaliaikaisen tiedon kerääminen, käsittely ja jakaminen edistävät ja tukevat potilas-, hoiva- ja hoitotyötä.
Vuonna 2023 voimaan astuvan sote-uudistuksen yhtenä ja tärkeänä tavoitteena on ollut tehostaa sote-alan toimintaa. Digitalisaatiolla on haettu tuottavuuden eli tuloksellisuuden lisäämistä. Mikäli ict-järjestelmät eivät kuitenkaan tue toisiaan tai eivät jopa toimi – joista on paljon esimerkkejä – ja työnjako ei ole sillä tasolla, millä sen pitäisi, vaikutus on päinvastainen.
Viestintäasiantuntija
puh. 050 566 0611 sanna.pyysalo@jytyliitto.fi