Jytyn mielestä laki suojelutyöstä ei ole tarpeen – kertoo 5 syytä miksi

Ammattiliitto Jyty vastustaa hallituksen lakiesitystä suojelutyöstä seuraavista syistä:

1. Suojelutyöstä on nykyisin pääsääntöisesti huolehdittu työmarkkinajärjestöjen kesken, eikä suojelutyön antamisessa ole ilmennyt erityisiä ongelmia tai epäselvyyksiä. Tämä todetaan myös lakiesityksen perusteluissa.
2. Lakiesityksessä suojelutyö on laajennettu koskemaan koko työmarkkinoita, vaikka suojelutyön tarpeen selvittämistä koskeva eduskunnan lausuma liittyi terveydenhuollon työtaisteluun.
3. Suojelutyöksi laskettava työ on määritelty lakiesityksessä niin laveasti, että työtaistelun rajaamisen tarve voi muodostua erittäin laajaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.
4. Esitetty lainsäädäntö lisää oikeudellista epävarmuutta työtaisteluiden järjestämisessä, koska tällaisesta uudenlaisesta sääntelystä ei ole olemassa minkäänlaista oikeuskäytäntöä. Sellaisen muodostuminen voi kestää hyvin pitkään.
5. Työtaistelumahdollisuutta on rajattu jo muilla lakimuutoksilla tämän hallituskauden aikana, eikä eri lakimuutosten vaikutuksista työtaisteluoikeuteen ole tehty kokonaisarviointia. Edellisten lakimuutosten tavoin suojelutyötä koskeva lakiesitys on tehty työnantajapuolen tarpeiden pohjalta, eikä se näin ollen ole palkansaajien näkökulmasta tasapainoinen.

Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemiseksi. Tällaisesta lakon ulkopuolelle rajatusta työstä on tähän saakka sovittu työtaistelutilanteissa työmarkkinajärjestöjen kesken.

– Nykyinen käytäntö on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Myös lakiesityksen vaikutusarvioinneissa todetaan useampaan otteeseen, ettei esitetyllä lainsäädännöllä ole merkittävää vaikutusta esimerkiksi työnantajayritysten tai työntekijöiden kannalta. Voidaankin aiheellisesti kysyä, onko suojelutyötä koskevalle lainsäädännölle todellista tarvetta, toteaa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Lakiesityksen vaikutusarvioinneissa todetaan myös, että ehdotettu lainsäädäntö lisää oikeusvarmuutta työmarkkinoilla. Tästä Voima on eri mieltä.

– Uusia säännöksiä soveltavat tuomioistuimet ovat täysin uuden tilanteen edessä joutuessaan pohtimaan työtaisteluiden rajauksia tai rahallisten hyvitysten määräämistä eri tilanteissa ja eri tahoille. Ylempien oikeusistuinten tulkintakäytännön syntymiseen ja vakiintumiseen voi kulua useita vuosia, joten oikeusvarmuuden sijaan työmarkkinoille syntyy pitkäksi aikaa oikeudellista epävarmuutta, Voima huomauttaa.

Oikeudellisen epävarmuuden ja taloudellisten riskien kokonaisuuteen vaikuttaa Jytyn näkemyksen mukaan myös se, että työriitoja koskevaan lainsäädäntöön on tehty tällä hallituskaudella jo useita muutoksia, joilla työtaisteluiden käyttöä on voimakkaasti rajattu. Samalla sanktioita on korotettu niin työrauhan aikana kuin sen ulkopuolellakin toimeenpantavista työtaisteluista.

– Kaiken kaikkiaan työtaisteluja rajaavat toimet on tehty yksipuolisesti työnantajan etua ajaen. Tämä ei ole kestävää ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä, Voima sanoo.

Lue lisää: Jytyn lausunto suojelutyöstä

Lisätietoja Jytyssä:

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi  
Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, puh. 040 968 0538, jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi  

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.