Monessa Pohjois-Karjalan kunnassa on suunnitteilla erityisesti hyvinvointialueuudistukseen liittyviä säästötoimia, käy ilmi Ammattiliitto Jytyn tekemästä laajasta jäsenkyselystä kuntien työntekijöille.
Iso osa Suomen kuntatyöntekijöistä työskentelee säästöpaineiden keskellä: 41 % Jytyn kyselyyn vastanneista kertoo, että omalla työpaikalla on vuoden 2023 aikana toteutettu tai suunnitteilla säästötoimenpiteitä. Pohjois-Karjalassa osuus on tätäkin isompi, 47 %.
– Kuntien säästötavoitteet ovat hyvin moninaisia. Leikkauksia ja toiminnan tehostamista on kunnissa tehty jo kauan, mutta nyt taloustilanne on heikentymässä entisestään. Samalla maan hallitus tekee lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Säästöjä ei saa kuitenkaan tehdä työntekijöiden jaksamisen ja terveyden kustannuksella, sanoo Ammattiliitto Jytyn järjestöjohtaja Eveliina Reponen.
Kyselyn perusteella Pohjois-Karjalassa kuntien säästötoimet liittyvät valtaosin hyvinvointialueuudistukseen. Alueen vastaajista 48 % ilmoitti, että säästötoimet liittyivät osittain tai pääasiassa hyvinvointialueuudistukseen.
Vastausten perusteella säästötoimia odotetaan Pohjois-Karjalassa erityisesti tulevina vuosina. Esimerkiksi Joensuun kaupunki on ilmoittanut tavoitteekseen talouden tasapainottamisen yli 20 miljoonalla eurolla seuraavan kahden vuoden aikana.
– Joensuussa henkilöstön työtyytyväisyys on hyvällä tasolla ja noussut edellisestä vuodesta, mutta säästöjä on suunnitteilla. Tarkastelussa ovat esimerkiksi koulut ja päiväkodit, sillä syntyvyys on laskenut harvaan asutuilla alueilla, kuvailee Joensuun kaupungin pääluottamusmies Jukka-Pekka Mattila.
Jytyn kyselyn mukaan säästötoimet näkyvät kunnissa erityisesti henkilöstön työmäärän lisääntymisenä sekä työtehtävien muutoksina ja töiden järjestelyinä.
– Tilanne on nurinkurinen. Samalla, kun kunnat etsivät säästöjä, useimmat säästökohteet kärsivät työvoimapulasta. Pulaa henkilöstöstä Pohjois-Karjalan kunnissa on erityisesti varhaiskasvatuksessa, Reponen sanoo.
Kyselyn perusteella resurssien nykytila ja tulevaisuus herättävät työntekijöiden keskuudessa huolta. Yli puolet (52 %) vastaajista kokee, että henkilöstöä on liian vähän työtehtävien määrään nähden. 70 % puolestaan kertoo, että auki olevien paikkojen täyttämisessä on jonkin verran tai paljon vaikeuksia.
Suuri osa Jytyn jäsenistä työskentelee kunnissa ja kuntaomisteisissa yrityksissä ja liikelaitoksissa. Jyty kantaa huolta siitä, että säästöjä etsitään hallinto- ja tukipalvelutehtävistä, joissa jytyläiset tyypillisesti työskentelevät.
– Hallinnosta leikkaaminen on lyhytnäköistä. Kun esimerkiksi sihteeri-, talous-, hallinto- ja ict-tehtäviin varataan riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä. Tämä tuo tehokkuutta ja säästöjä sekä myös työhyvinvointia, Reponen korostaa.
– Kunta-ala on muutosten kourissa. Hyvinvointialueuudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kunnista hyvinvointialueille. Toisaalta TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alusta valtiolta kunnille, jolloin kuntiin tulee iso joukko uusia työntekijöitä. Kuntaorganisaatioissa on oltava riittävät resurssit näiden muutosten läpivientiin, Reponen huomauttaa.
“Miten menee, kuntatyöntekijä?” -kysely tehtiin kunnissa työskenteleville Ammattiliitto Jytyn jäsenille marras–joulukuussa 2023. Kyselyyn vastasi 2447 henkilöä. Pohjois-Karjalan vastaajamäärä oli 99. Kyselyn tuloksia avataan alueellisesti alkuvuodesta 2024, kun Jyty kiertää ympäri Suomea työpaikkakiertueella.
Lisätietoja Jytyssä:
Järjestöjohtaja Eveliina Reponen, puh. 043 826 7960, eveliina.reponen@jytyliitto.fi
Joensuun kaupungin pääluottamusmies Jukka-Pekka Mattila, puh. 050 352 3472, jukka-pekka.mattila@joensuu.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.