Yli puolet Uudenmaan kuntien henkilöstöstä kokee, että työtehtäviä on liikaa henkilöstön määrään nähden, selviää Ammattiliitto Jytyn jäsenkyselystä.
Uudellamaalla suurin osa 56 % jäsenkyselyn vastaajista kokee, että henkilöstöä on liian vähän työtehtävien määrään nähden. Säästötoimet Uudenmaan kunnissa näkyvät henkilöstön työmäärän lisääntymisenä, kun henkilöstöresurssit pienenevät sekä työtehtävien muutoksina, kun töitä järjestellään uudelleen. Muitakin säästötoimia on käytetty, kuten esimerkiksi lomarahojen vaihtoa vapaaksi ja vapaaehtoisia palkattomia vapaita.
Jytyn kyselyn mukaan muualla Suomen kunnissa säästötoimia on kuitenkin selvästi enemmän kuin Uudenmaan kunnissa. Uudenmaan vastaajista 33 % kertoo, että omalla työpaikalla on toteutettu tai suunnitteilla säästötoimenpiteitä, kun muualla Suomessa säästötoimia on kohdannut keskimäärin 41 %.
Jäsenkyselyyn vastaajat Uudenmaalla poikkeavat muusta maasta siinä, että suurin osa vastaajista työskentelee suurissa kaupungeissa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Lisäksi muusta maasta poiketen vastuu sote-palveluista jäi Helsingissä kaupungin vastuulle, kun muualla Suomessa se siirtyi hyvinvointialueille.
– Kuntien talous on jo ennestään heikko, mutta tulevaisuudessa vielä heikompi kuntien valtionosuuksien leikkausten takia. Käytännössä kuntien on varauduttava jo nyt tulevien vuosien leikkauksiin, Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara sanoo.
Kuntien välillä on suuria eroja taloustilanteessa. Yleisesti kuntataloudessa menee huonosti, mutta poikkeuksiakin löytyy. Vihdin kunnan viime vuoden tilinpäätös oli historian kaikkien aikojen paras, noin 25–26 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka johtui osaltaan maa-aluekaupasta Microsoftin kanssa.
– Vihdin hyvästä taloustilanteesta huolimatta kunnan henkilöstöresurssit ovat ohuet. Eläköityvien tai lähtevien tilalle ei aina oteta uusia työntekijöitä. Tällä tavalla resurssit myös vähenevät, sanoo Vihdin kunnan Jytyn pääluottamusmies Maija Huhta.
– Henkilöstön kannalta tilanne on hankala erityisesti pienissä kunnissa, joissa iso osa työvoimasta siirtyi hyvinvointialueille. Pieniin kuntiin jäänyttä henkilöstöä on vähän kuntien vastuulla oleviin tehtäviin nähden, Maarianvaara toteaa.
Samaan aikaan, kun kunnat säästävät, vastaajista 71 % Uudellamaalla kertoo, että auki olevien työpaikkojen täyttämisessä on jonkin verran tai paljon vaikeuksia. Kuntien vastuulla olevissa tehtävissä työvoimapulaa on lähes kaikilla sektoreilla, mutta eniten Uudenmaalla kasvatus- ja koulutuspalveluissa (50 %) ja hallinto- ja tukipalveluissa (21 %). Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa on kova työvoimapula, mutta Helsinkiä lukuun ottamatta sote-palvelut eivät kuulu enää kuntien vastuulle.
– Työvoimapulaa Vihdissä on useilla aloilla, mutta erityisesti varhaiskasvatuksessa. Tälläkin hetkellä Vihdissä on kymmenkunta paikkaa avoinna varhaiskasvatuksen tehtäviin, sanoo varhaiskasvatuksen lastenhoitajana Vihdissä työskentelevä Jytyn luottamusmies Pirjo Huusko.
– Varhaiskasvatuksen rekrytointihaasteissa kyse on työoloista, resurssipulasta, jatkuvasta kiireestä ja palkkauksesta. Liian tiukalle vedetyt resurssit yhdistettynä matalaan palkkaan johtavat siihen, että työntekijät eivät enää jaksa tai halua tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ja vaihtavat mieluummin työpaikkaa tai ammattialaa, Maarianvaara jatkaa.
Ammattiliitto Jyty kantaa huolta erityisesti kuntatyön arvostuksesta, palkkauksesta ja työhyvinvoinnista. Uudellamaalla vain 29 % koki, että omaa ammattia arvostetaan yhteiskunnassa paljon tai erittäin paljon. Lisäksi 80 % vastaajista koki, ettei työtä arvosteta palkkauksellisesti riittävästi. Kuntatyöntekijät itse pitävät kuitenkin omaa työtään arvokkaana ja merkityksellisenä.
– Maan hallituksen ajamien leikkausten sijaan pitäisi turvata kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus, riittävä resurssointi ja työpaikkojen vetovoima. Työelämäheikennysten sijaan pitäisi edistää työhyvinvointia, työkykyä ja oikeudenmukaista ja tasa-arvoista palkkausta, korostaa Jukka Maarianvaara.
– Onneksi Vihdin kunnassa on kehitetty työhyvinvointia yhdessä henkilöstön kanssa. Meillä on käytössä toimiva henkilöstön hyvinvointiohjelma, kertoo pääluottamusmies Maija Huhta, joka kiittää samalla työnantajaa hyvinvoinnin arvostuksesta.
Kunta-ala on muutosten kourissa. Hyvinvointialueuudistus siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kunnista hyvinvointialueille, mutta TE-palvelut siirtyvät puolestaan valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta.
– TE-palvelut 2024 -uudistuksessa kuntiin siirtyy iso joukko uusia työntekijöitä. Kuntaorganisaatioissa on oltava riittävät resurssit näiden muutosten läpivientiin, Maarianvaara huomauttaa.
“Miten menee, kuntatyöntekijä?” -kysely tehtiin kunnissa työskenteleville Ammattiliitto Jytyn jäsenille marras–joulukuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 2447 henkilöä. Uudenmaan vastaajamäärä oli 472. Kyselyn tuloksia avataan alueellisesti helmi-maaliskuussa 2024, kun Jyty kiertää ympäri Suomea työpaikkakiertueella.
Lisätietoja:
Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, puh. 040 968 0538, jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi
Vihdin kunnan Jytyn pääluottamusmies ja Jyty Hiidenharju ry:n puheenjohtaja Maija Huhta, puh. 0500 818 038, maija.huhta@vihti.fi
Vihdin kunnan Jytyn luottamusmies Pirjo Huusko, puh. 040 042 1382, pirjo.huusko@vihti.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.