Irtisanominen ilman varoitusta toi 9000 euron korvaukset

Jytyn jäsen työskenteli yksityisessä yrityksessä työsuhteessa. Jäsenen työsuhde irtisanottiin varsin yllättäen, eikä työnantaja heti irtisanomisen yhteydessä edes ilmoittanut irtisanomisperusteita.

Myöhemmin syyksi ilmoitettiin työkäyttäytyminen ja muutamat yksittäiset tilanteet, joissa työnantaja katsoi jäsenen toimineen virheellisesti. Jäsen koki irtisanomisen tapahtuneen perättömillä ja riittämättömillä perusteilla, joten hän antoi irtisanomisensa Jytyn edunvalvontaosastolle selvitettäväksi.

Työsopimuksen irtisanomisessa työnantajan on pakko noudattaa työsopimuslakia. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta työsopimuslaissa edellytetään, että henkilöperusteisissa irtisanomisissa työnantajalla on velvollisuus irtisanomisuhkaisella varoituksella kehottaa työntekijää oikaisemaan menettelynsä ennen irtisanomista.

Lisäksi ennen irtisanomista työnantajan tulee kuulla työntekijää työsuhteen päättämisen syistä. Näiden syiden tulee lain mukaan olla asiallisia ja painavia, joina voidaan pitää esimerkiksi työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Tapauksessa huomionarvoista oli työnantajan laiminlyömä velvollisuus kuulla työntekijää irtisanomisperusteista.

Työnantaja ei ollut varoittanut tai edes huomauttanut jäsentä ennen työsopimuksen irtisanomista. Tapauksessa huomionarvoista oli työnantajan laiminlyömä velvollisuus kuulla työntekijää irtisanomisperusteista.

Asiassa kirjelmöitiin työnantajalle ja pyydettiin selvitystä. Irtisanomisperusteiden asiallisuus ja painavuus jäivät kyseenalaisiksi, sillä työnantaja ei yksilöinyt vastauksessaan selkeästi mitä irtisanomisperusteissa vedotuissa tilanteissa oli tapahtunut. Työkäyttäytymisen osalta työnantaja oli kokenut jäsenen lähettämät viestit epäasiallisiksi. Nämä viestit konteksti huomioiden eivät kuitenkaan olleet niin suuresti ristiriidassa häneltä odotetun kanssa, että niihin olisi voitu vedota irtisanomisperusteena.

Työnantaja myönsi päättäneensä jäsenen työsuhteen lainvastaisesti, minkä johdosta käytiin työnantajan kanssa neuvottelut sovintosopimuksesta. Sovintosopimuksella työnantaja sitoutui maksamaan työsopimuslain mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tämän korvauksen suuruutta mitataan työsuhteen aikaisen palkan perusteella. Jäsenen tapauksessa korvaukseksi sovittiin yli 9 000 euroa.

Ari Kamppikoski
Työmarkkinajuristi