Hallitus antoi perjantaina 5. maaliskuuta eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetukset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön poikkeusoloviestintään ja toimivaltaerimielisyyden ratkaisemiseen liittyviä toimivaltuuksia.
Valtioneuvosto totesi maanantaina 1. maaliskuuta yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomi on poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa säädetään poikkeusoloksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslain säännösten soveltaminen edellyttää valtioneuvoston asetusta eli käyttöönottoasetusta.
Valmiuslain 86 § koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnan ohjaamista. Sosiaali-ja terveysministeriö sekä aluehallintovirasto voivat määrätä päätöksillään niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan toimintaansa.
Päätöksiä voidaan tehdä, jos koronaepidemia on heikentänyt palvelujärjestelmän toimintakykyä ja palvelujen saatavuus on olennaisesti vaarantunut. Lisäedellytyksenä on, että jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.
Valmiuslain 88 §:n perusteella kunnille voidaan erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.
Tällä mahdollistetaan se, että terveydenhuollon toimintayksiköt voivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta covid-19-tautiin sairastuneiden kiireelliseen hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.
Kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaan terveyttä. Potilasturvallisuuden toteutuminen on ensisijaista kaikissa olosuhteissa. Poikkeukset eivät vaikuta hoidon tarpeen arvioinnin määräaikoihin.
Valmiuslain 106 §:n 1 momentissa säädetty toimivaltuus otetaan käyttöön kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisviestinnän yhteensovittamiseksi. Esityksen mukaan valtioneuvoston kanslian viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa sekä yhteensovittaa koronaviestintää valtionhallinnossa. Lisäksi viestintäosasto toteuttaa viestintäkampanjoita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.
Tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saisivat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon.
Koronaviruksesta ja -rokotuksista on liikkeellä virheellistä ja vääristeltyä tietoa, joka voi pahimmillaan uhata kansalaisten terveyttä. Yhteisen viestinnän tehostamisella ja yhteen sovitetuilla viestintätoimilla disinformaatiota voidaan torjua nykyistä paremmin.
Hallinnonalat vastaavat oman toimialansa viestinnästä myös poikkeusoloissa. Keskittämällä koronavirusviestinnän johto valtioneuvoston kanslialle halutaan varmistaa, että strategiset viestinnälliset linjaukset ovat koko valtionhallinnon tiedossa ja käytettävinä alue- ja paikallistasoa myöten.
Valtion viestintäkeskusta ei ehdoteta perustettavaksi. Valtioneuvoston viestintäosasto ei voi antaa viestinnän sisältöä koskevia määräyksiä ministeriöille tai valtionhallinnon muulle viranomaiselle.
Koronavirusepidemian hallinnassa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien toimialojen toimijoiden yhteistyötä. Valmiuslain 107 §:ssä säädetty toimivaltuus otetaan käyttöön, jotta viranomaisten toimivallasta, tehtävistä ja johtovastuusta vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa syntyvät epäselvyydet voidaan ratkaista nopeasti. Kyseeseen tulisi sellaisten tilanteiden ratkaisu, joissa toimivallasta on perustellusti tulkinnanvaraisuutta. Tällöin erimielisyys ratkaistaisiin valtioneuvostossa pääministerin esityksestä.
Valtioneuvosto voi poikkeusoloissa myös päättää, mikä valtioneuvoston alainen viranomainen hoitaa tehtävän, joka koskee useamman kuin yhden yksikön toimialaa tai josta ei ole erikseen säädetty.
Nyt ehdotettavat valtioneuvoston asetukset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi valmiuslain 6 §:n mukaisesti. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan.
Kun eduskunta on hyväksynyt käyttöönottoasetukset, tulevat 106 ja 107 § suoraan sovellettaviksi. Valmiuslain 86 §:n toimivaltuuden nojalla sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voivat antaa velvoittavia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Valmiuslain 88 §:n nojalla annetaan vielä soveltamisasetus kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikojen noudattamisesta, jolla säädetään toimivaltuuden laajuuteen liittyvistä rajoituksista ja edellytyksistä. Soveltamisasetus lähetetään eduskuntaan käsiteltäväksi.
Asetusten olisi tarkoitus tulla voimaan 11.3.2021, ja ne olisivat voimassa 30.4.2021 saakka. Asetuksia ei ole tarkoitus soveltaa Ahvenanmaan maakunnan viranomaisiin.