Yhteistoiminnan rakenteet hyvinvointialueilla kehittymässä

Kolme työntekijää istuu penkillä, keskimmäisellä läppäri sylissä

Hyvinvointialueille siirtymisen valmisteluvaiheessa tiukka aikataulu ja kiire vaikeuttivat yhteistoimintaa.

Osana valtakunnansovittelijan sovintoratkaisua asetettiin sopimuskauden ajaksi kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöjen KT:n JAU:n, Jukon ja Soten edustajista koostuva työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä oli toteuttaa hyvinvointialueille seurantakysely. Kysely koskee yhteistoiminnan toteutumista, mukaan lukien työsuojelun yhteistoiminta, henkilöstön edustajien osallistumismahdollisuuksia sekä muutoksen hallinnan onnistumista. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa kesän 2023 alussa.

Seurantakyselyn vastausten perusteella yhteistoiminnan rakenteet ovat kehittymässä hyvälle mallille. Alueille on perustettu edustuksellisia yhteistoimintaelimiä ja yhteistoimintaa toteutetaan myös epävirallisilla yhteistoiminnallisilla malleilla, kuten henkilöstön edustajien ja hyvinvointialueen johdon viikoittaisilla tapaamisilla.

– Hyvinvointialueiden yhteistoimintaa tulisi kehittää siitä näkökulmasta, miten voidaan parantaa. Yhteistoiminnalla on vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen, työelämän laatuun sekä siihen, miten pito- ja vetovoimaisia työpaikkoja hyvinvointialueet ovat, sanoo Ammattiliitto Jytyn työmarkkina-asiantuntija Jonas Fyrqvist.

Yhteistoiminta säännöllistä, vaikka aikataulu oli tiukka

Hyvinvointialueille siirtymisen valmisteluvaiheessa tiukka aikataulu ja kiire vaikeuttivat yhteistoimintaa ja haastoivat vaikutusmahdollisuuksia. Henkilöstön edustajat olisivat myös toivoneet työsuojelutoimijoiden vahvempaa osallistamista.

Työnantajaedustajien vastaukset olivat positiivisempia yhteistoiminnan toteutumisesta valmisteltaessa hyvinvointialueille siirtymistä kuin henkilöstönedustajien vastaukset.

Onnistumisiakin koettiin, sillä yhteistoiminta oli säännöllistä ja henkilöstöä otettiin mukaan valmisteluun muun muassa järjestämällä henkilöstöinfoja ja työpajoja sekä valitsemalla henkilöstöedustajia mukaan valmisteluryhmiin.

Välittömän yhteistoiminnan merkitys korostui

Yhteistoiminnan organisoinnin osalta sekä työnantajat että henkilöstön edustajat korostivat välittömän yhteistoiminnan merkitystä. Avoin, suunnitelmallinen ja jatkuva yhteistoiminta koettiin tärkeäksi.

– Yhteistoiminnassa tärkeätä on henkilöstön edustajien osallistaminen varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on asioiden valmistelun aloittaminen yhdessä sekä viestintä ja tiedottaminen kaikilla organisaation tasoilla, korostaa Fyrqvist.

Henkilöstön edustajat painottivat myös varhaisempaa ja laajempaa osallistamista. Työnantajan edustajat painottivat aitoa vuoropuhelua sekä toiminnan arviointia ja seurantaa.

Yhteistoiminta koetaan tärkeäksi ja alueilla varmasti haetaan lopullista alueen omasta tarpeesta lähtevää mallia. Onkin erityisen mielenkiintoista nähdä yhteistoiminnan kehitys, kun kysely uusitaan keväällä 2024.

Lue tarkemmin kyselyn tuloksista:

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO
JULKISEN ALAN UNIONI JAU
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE

Asiasanat: