Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa valtiolta kuntien hoidettavaksi. Samalla henkilöstöön sovellettava työehtosopimus muuttui. Jyty neuvottelee työllisyyspalveluiden henkilöstön työehdoista, ja Jytyn luottamusedustajat auttavat työsuhdekysymyksissä Jytyn ja Pron jäseniä. Olemme koonneet alle tärkeimpiä tietoja – huomaa myös sivun lopussa oleva UKK-osio!
TE-palveluista tuli vuoden 2025 alusta osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Suomeen muodostui uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työllisyyspalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä. Valtiolta siirtyneeseen henkilöstöön sovelletaan kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaisia ehtoja.
Jyty ja Ammattiliitto Pro ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteella Jyty hoitaa valtiolta työllisyysalueille siirtyneiden Pron jäsenten edunvalvontaa.
Jyty edustaa kunnissa, mm. työllisyyspalveluissa työskentelevää henkilöstöä sekä neuvottelee työehdoista ja palkoista kuntatyönantajien kanssa. Työpaikoilla ja alueilla työvoimapalveluiden henkilöstöä edustavat jytyläisten luottamusmiesten sekä paikallisten yhdistysten verkosto.
Jytyläiset henkilöstön edustajat tekevät paikallista edunvalvontatyötä työpaikallasi ja valvovat, että virka- ja työehtosopimusta noudatetaan. Jytyn jäsenenä saat mm. työsuhdeneuvontaa ja oikeusapua työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä. Lisäksi sinulle on tarjolla koulutuksia, laaja vakuutusturva sekä muita työelämän ja vapaa-ajan jäsenetuja. Lue lisää miksi kannattaa liittyä Jytyyn.
Henkilöstöä siirtyi kuntiin useasta valtion virastosta: TE-toimistoista, ELY-keskuksista, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksesta ja KEHA-keskuksesta. Henkilöstö siirtyi uusien työvoimaviranomaisten palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.
Henkilöstön siirtymiseen liittyy monia yhteistoimintaneuvotteluita, joiden aiheena ovat kutakin muutosta koskevat asiat. Yhteistoiminnassa henkilöstöä edustavat luottamusmiehet.
Valtiolta siirtyneisiin noudatetaan pääosin kokonaispalkkausta, kunnes palkka muunnetaan kunta-alan palkkausjärjestelmään. Tämä tapahtuu 1.10.2025 mennessä. Kunta-alalle on sovittu uusi palkkausjärjestelmä, tasopalkkajärjestelmä, jonka perusteella tehtäväkohtaiset palkat (”tasopalkat”) määräytyvät 1.10. lähtien. Lisäksi kunnissa maksetaan työkokemuslisää, henkilökohtaista lisää ja kielilisää. Nämä palkanosat muodostavat varsinaisen palkan.
Olennaista on, että palkansaajan varsinainen palkka, joka sisältää mm. tasopalkan ja mahdollisen tasolisän, mahdollisen työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen lisän, ei saa muuntamisen yhteydessä muodostua kokonaispalkkaa pienemmäksi. Varsinainen palkka voi olla kokonaispalkkaa suurempi, mutta ei pienempi.
Palkka voi muuttua siinä tapauksessa, että tehtävien vaativuus lisääntyy tai vähenee. Tällaisissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteys Jytyn paikalliseen luottamusedustajaan.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet yhteiset ohjeet siitä, miten valtiolta siirtyneiden palkat muunnetaan KVTESin mukaiseksi. Nämä ohjeet löytyvät KT:n yleiskirjeestä.
Valtiolta kuntiin siirtyneen henkilöstön palvelussuhteen ehdot ovat valtion palveluksessa määräytyneet valtion virkaehtosopimuksen mukaan, ja työaikamuotona on ollut virastotyöaika (36 h 15 min/viikko). Siirtymisen myötä sovellettavaksi työ- ja virkaehtosopimukseksi on vaihtunut kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), jossa työaikamuodot ovat erilaisia. Työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen onkin tarkoittanut mm. siirtyneeseen henkilöstöön sovellettavan työaikamuodon määrittelemistä uudelleen.
Käytännössä työllisyyspalveluissa noudatetaan tehtävistä riippuen joko toimistotyöaikaa (saman pituinen kuin valtiolla noudatettava virastotyöaika) tai yleistyöaikaa (38 h 15 min/viikko). Toimistotyöaikaa noudatetaan pääosin hallinnollisissa tehtävissä. Työnantajia edustava KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt – mm. Jyty – neuvottelivat alkuvuonna 2025 yhteisistä ohjeista työaikamuodon valintaa helpottamaan. Yhteisiä ohjeita ei kuitenkaan saatu aikaan, joten työnantajat ovat perustaneet omat ratkaisunsa KT:n yksipuolisiin ohjeisiin.
Työllisyyspalveluissa sovellettavista työaikamuodoista on tullut paljon kyselyitä Jytyyn, ja jytyläiset luottamusedustajat ovat käyneet työllisyysalueilla neuvotteluja työnantajien kanssa siitä, mitä työaikamuotoa missäkin tehtävissä tulisi noudattaa.
Jytyssä selvitetään mahdollisuuksia riitauttaa työnantajien ratkaisuja ainakin niissä tapauksissa, joissa työllisyyspalveluiden henkilöstöä on siirretty yleistyöaikaan selvittämättä kunnolla tehtävien sisältöä ja toimistotyöajan käytön mahdollisuutta.
Kokonaiskuvan saamiseksi kartoitamme työaikamuodon määrittelemistä kyselyllä, joka on lähetetty Jytyn kunta-alan luottamusedustajille. Kysely on avoinna 20.8. asti.
Jos epäilet, että työaikamuotosi tai palkkasi on virheellinen, ole yhteydessä alueesi jytyläiseen luottamusedustajaan. Lisätietoja voit kysyä myös Jytyn työsuhdeneuvonnasta.
Järjestimme kaikille TE-toimistojen työntekijöille suunnatun webinaarin keskiviikkona 2.10.2024 klo 17.00–18.15. Käsittelimme webinaarissa TE2024-uudistusta ja sen vaikutuksia työehtoihin.
Työvoimapalveluiden henkilöstön työnantaja vaihtui kunnaksi tai kuntayhtymäksi. Samalla valtion virka- ja työehtosopimus vaihtui 1.1.2025 kunta-alan yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi (KVTES). Kuntasektorilla pääsopijajärjestöjä ovat Julkisen alan unioni JAU (Jyty ja JHL), JUKO ja Sote (Tehy ja SuPer). Kuntasektorin luottamusmiehet ovat vain näiden järjestöjen asettamia.
Jyty on pääsopijajärjestö JAUn jäsenjärjestö, ja se voi asettaa kuntiin ja kuntayhtymiin luottamusmiehiä. Jytyläiset luottamusmiehet ovat jo neuvotelleet siirtymiseen liittyvistä asioista tulevilla työllisyysalueilla. Jytyllä ja Prolla on yhteistyösopimus työllisyysalueille siirtyvien Pron jäsenten edunvalvonnasta. Jytyllä on myös jäseniä työvoimapalveluissa, mm. työllisyyden kuntakokeilun kunnissa. Jyty hoitaa työllisyyspalvelujen henkilöstön edunvalvontaa myös keskustasolla.
Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan KVTES:iä heti siirtymisestä lukien. Ns. aikaistussopimuksessa on sovittu siirtymäajan määräyksistä mm. palkkojen, työaikojen ja vuosilomien osalta. Lisäksi parhaillaan neuvotellaan KVTES:iin uudesta palkkaliitteestä työllisyyspalveluissa työskenteleville.
Huom. Jokainen kunta on oma työnantajayksikkönsä, joka päättää KVTES:n rajoissa mm. palkkauksesta ja työaikamuodosta sekä muista henkilöstöpolitiikkaan liittyvistä asioista.
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi, joten on tärkeää, että edunvalvontaosaamista on nimenomaan kuntien sopimusjärjestelmästä ja muista edunvalvonta-asioista. Jyty kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä TE-uudistukseen liittyvistä asioista, ja monilla työllisyyden kuntakokeilun paikkakunnilla on jo toiminut jytyläisiä luottamusmiehiä. Jyty on myös mukana TE-uudistuksen henkilöstöverkostossa ja muutosvalmennuksen ohjausryhmässä.
Uudistuksen yhteydessä käydään paitsi valtiolla, myös tulevilla työllisyysalueilla useita yhteistoimintaneuvotteluita, mm. tulevien organisaatioiden rakentamisesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että TE2024-uudistuksessa ei tavoitella henkilöstövähennyksiä – päinvastoin, on todennäköistä, että kunnissa tarvitaan lisähenkilöstöä työvoimapalveluihin. Yhteistoimintaneuvotteluihin sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoiminnasta annettua lakia. Henkilöstöä yhteistoiminnassa edustavat Jytyn ja muiden pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet.
Jytyllä on oikein hyvä ja jatkuva yhteistyö kuntatyönantajien kanssa valtakunnallisesti KT:n kanssa ja paikallisesti. Jyty on kunta-alan pääsopijajärjestön jäsenjärjestönä mukana kaikissa neuvottelupöydissä.
Jyty pyrkii olemaan ratkaisukeskeinen ammattiliitto. Pyrimme löytämään sellaisia neuvottelutuloksia, jotka ovat parhaita mahdollisia jäsenille, mutta myös sellaisia, jotka työnantaja pystyy hyväksymään. Pyrimme löytämään ratkaisuja rakentamalla, emme repimällä.
Palkanmaksupäivä vaihtelee kunta-alalla työnantajittain. KVTES:n mukaan lähtökohtana on, että palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä ja määräaikaisille kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin määrätä palkanmaksun ajankohdasta toisinkin.