Solmiessaan työsopimuksen työntekijä sitoutuu työskentelemään työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa. Tällä työnantajan työnjohto-oikeudella tarkoitetaan työnantajan yksipuolista oikeutta päättää työn suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä eli siitä miten, missä, milloin ja millä välineillä työtä tehdään.
Arvioitaessa työnjohto-oikeuden laajuutta lähtökohtana ovat työsopimukseen kirjatut ehdot. Mitä yksityiskohtaisemmin työsuhteen ehdot on työsopimuksessa määritelty, sitä vaikeampi työnantajan on niitä yksipuolisesti muuttaa. Lisäksi työnjohto-oikeutta rajoittavat työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja työsuhteessa vakiintunut käytäntö. Pitkään noudatetun käytännön myötä muun muassa työtehtävät ja työaika voivat vakiintua.
Työnjohto-oikeus rajoittuu ainoastaan työaikaan, eikä työnantajalla ole oikeutta määrätä työntekijän vapaa-ajasta. Työnantaja ei saa myöskään antaa lain tai hyvän tavan vastaisia käskyjä, eivätkä määräykset saa olla kohtuuttomia tai syrjiviä.
Työnjohto-oikeus rajoittuu ainoastaan työaikaan, eikä työnantajalla ole oikeutta määrätä työntekijän vapaa-ajasta.
Työnjohto-oikeuden rajat tulevat usein pohdittavaksi, kun työnantaja haluaa yksipuolisesti muuttaa jotakin työsuhteen ehtoa. Työnantaja voi esimerkiksi haluta muuttaa työntekijän tehtävänkuvaa. Mikäli työsopimuksessa on määritelty työtehtävät yksityiskohtaisesti, työnantaja ei voi lähtökohtaisesti muuttaa niitä työnjohto-oikeutensa perusteella. Työsopimuksessa voi kuitenkin olla kirjaus, jonka mukaan työntekijä on velvollinen suorittamaan ”myös muuta työnantajan osoittamaa työtä”. Kirjaus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voi määrätä työntekijän tekemään mitä tahansa tehtäviä. On kuitenkin huomioitava, että työehtosopimukset voivat sisältää määräyksiä työtehtävien muuttamisesta. Esimerkiksi KVTES:n mukaan työntekijä on velvollinen tilapäisesti siirtymään toisiin tehtäviin enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan.
Yleissääntönä voidaankin todeta, että työnantaja voi toteuttaa vähäisiä ja tilapäisiä ehtomuutoksia työnjohto-oikeutensa nojalla. Sen sijaan työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti työsuhteen olennaisia ehtoja. Muutoksen olennaisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon työsopimuksessa sovittu ja muut tapauksen tosiasialliset olosuhteet. Olennaisen ehdon muuttaminen on mahdollista vain sopimalla tai irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen.
Työnjohto-oikeuteen liittyy läheisesti myös työnantajan tulkintaetuoikeus. Tällä tarkoitetaan sitä, että erimielisyystilanteissa työntekijän tulee noudattaa työnantajan näkemystä siihen asti, kunnes erimielisyys on asianmukaisesti ratkaistu.
Milja PertolaTyömarkkinalakimies