Vuoden 2018 alussa voimaan tullut aktiivimalli on vaikuttanut sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajiin. Tiedot käyvät ilmi sekä Kelan että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tänään julkaisemista selvityksistä, joissa pohditaan aktiivimallin vaikutuksia työttömyysetuuksiin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä selvityksessä keskitytään ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajiin ja laskelmat perustuvat Finanssivalvonnan (Fiva) rekisteritietoihin. Kelan selvityksessä on hyödynnetty Kelan tilastorekistereitä, joista käy ilmi peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien tilanne. Aktiivimallin vaikutuksia on arvioitu työttömien ryhmissä, jotka poikkeavat toisistaan mm. iän, sukupuolen, asuinalueen ja aiemman työttömyyshistorian mukaan. Kelan selvityksessä on huomioitu lisäksi muun muassa perustoimeentulotuen saanti. Selvitykset on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
VATT:n tekemän selvityksen mukaan aktiivimalli alensi ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen ansiosidonnaista työttömyysturvaa 52 %:lta niistä, jotka olivat kokonaan työttömänä mallin voimaantullessa. Vuoden 2018 alkupuoliskolla työttömäksi jääneistä 36 % sai alennettua ansiosidonnaista päivärahaa aktiivimallin toisella tarkastelujaksolla.
Kelan mukaan ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista työmarkkinatuen saajista 39 % täytti aktiivisuusehdon ja 35 % jätti sen täyttämättä. Nämä osuudet säilyivät lähes samana vielä kolmannella tarkastelujaksolla. Peruspäivärahan saajista 27 % täytti aktiivisuusehdon ja 30 % jätti sen täyttämättä ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Lähes 30 % täytti aktiivisuusehdon vielä kolmannella tarkastelujaksolla. Työttömät, jotka saivat myös perustoimeentulotukea, täyttivät aktiivisuusehdon pelkkää työttömyysetuutta saavia useammin.
Molemmissa selvityksissä todetaan, että aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttäminen on ollut hankalaa Uudellamaalla. Tämä siitäkin huolimatta, että pääkaupunkiseudun työmarkkinat ovat työllistäneet ihmisiä aiempaa paremmin. VATT:n selvityksen mukaan pienin todennäköisyys aktiivimalliin perustuvaan päivärahan alentamiseen on ollut Pohjanmaalla. Kelan selvityksessä todetaan, että aktiivisuusedellytyksen täyttäneiden osuus on suurempi Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.
Ansiosidonnaisen päivärahan alentamisen riski on keskimääräistä alhaisempi aloilla, joilla on tarjolla paljon lyhyitä sijaisuuksia ja osa-aikatöitä. Näitä ovat esimerkiksi opetusala, terveydenhuolto ja vähittäiskauppa. Ikäryhmittäin korkein riski joutua työttömyysetuuden alentamisen kohteeksi on 55-64 –vuotiailla. Naisten työttömyysetuutta alennettiin harvemmin kuin miesten. Kelan tilastojen mukaan pidempään Kelan työttömyysetuutta saaneilla on suurempi todennäköisyys täyttää aktiivisuusehto kuin lyhyemmän aikaa työttömyysetuutta saaneilla.
Selvityksissä todetaan, että aktiivimallin vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska malli koski lähes kaikki työttömiä ja koska malli otettiin käyttöön noususuhdanteessa.
Vuoden 2018 valussa voimaan tulleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyysjakson ajan. Eduskunta edellytti hyväksyessään lain, että sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 3.5.2019 väliraportin Aktiivimallin vaikutusten arviointi – Mallin käyttöönoton jälkeisiä muutoksia työttömyysetuuksissa, työttömyyden aikaisessa työnteossa, työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisessa sekä työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnassa