Toimivan etätyön perustana on sopiminen

​Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 15.10.2021, jolloin rokotuskattavuuden arvellaan olevan lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Etätyösuosituksen päättyminen ei tarkoita kuitenkaan paluuta vanhaan, vaan erilaiset hybridimallit mahdollistavat etä- ja läsnätyön yhdistämisen. Tällöin työpaikoilla on syytä sopia etätyön käytännöistä yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Syksyn kuluessa työpaikkojen ovet käyvät tiheämpään kuin viimeisen reilun puolentoista vuoden aikana. Vaikka etätyöläisten lukumäärä tulee putoamaan koronapandemian hellittäessä, on käytännön ”etätyökokeilu” saanut aikaan ison murroksen työntekemisen muodoissa. Etätyö on tullut jäädäkseen niillekin aloille, joissa sitä aiemmin ei juuri ollut käytössä.

Tilastokeskuksen mukaan työntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui vuonna 2020, jolloin neljäsosa kaikista työllisistä (n. 650 000) ilmoitti tehneensä säännöllistä etätyötä. On kuitenkin muistettava, että työllisen työvoiman määrä on kaikkiaan n. 2,6 miljoonaa, joista suurin osa tekee sellaista työtä, jota ei voi tehdä etänä.

Pandemia ei ole ohi. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa perusteella oikeus päättää työntekopaikasta, sen rajoissa, mitä työsopimuksessa on sovittu. Työpaikoille tulee kuitenkin voida palata turvallisesti, eli työnantajan tulee tarjota riittävät ja turvalliset työtilat työn tekemiseen. Työterveyslaitos suosittaa riskikartoituksen tekemistä. Tästä lisää Jyty-lehden artikkelissa: Saisiko olla läsnä-, etä- vai hybriditöitä?

Mistä etätyön käytännöistä pitäisi sopia työpaikoilla?

Monilla työnantajilla on jo korona-aikana alettu työstää etätyömalleja ja -sopimuksia. Nyt etätyösuosituksen päättyessä sopiminen varmasti lisääntyy. Jos etätyö on muodostumassa työpaikalla pysyväksi työnteon muodoksi, on työntekijöiden etu ja turva, että etätyön ehdoista ja käytännöistä sovitaan kirjallisesti. Työyhteisössä yhdessä työstetyt, kaikille selkeät sopimusehdot ja käytännöt vähentävät epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä. Jytyn luottamusmiehet ovat keskeisessä roolissa työpaikkojen etätyösopimuksia sorvattaessa.

Työelämän lainsäädäntö ei tunne vielä etätyön käsitettä. Työsopimuslaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki ovat kuitenkin lainsäädännöllisenä perustana myös etätyöskentelyssä. Ainakin näistä työnteon peruskysymyksistä on syytä sopia:

1. Työaika ja sen kirjaaminen. Etätyö kuuluu lähtökohtaisesti työaikalain piiriin ja siten työaikaa on seurattava. On syytä myös sopia, voiko etätyössä käyttää liukuvaa työaikaa, tai tehdä ylitöitä.
2. Etätyön määrä. Rajataanko etätyön määrä esim. johonkin prosentuaaliseen määrään kokonaistyöajasta, tiettyihin viikonpäiviin, vai onko työntekijällä jopa vapaus päättää täysin itse etätyön määrästä.
3. Etätyöpaikka tai -paikat. Saattaa tuntua hassulta ajatukselta, ettei etätyön tekemisen paikkaa voisi itse valita. Työnantajan tulee kuitenkin työturvallisuuslain mukaan pitää huolta, että työtä tehdään turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.  Tämä koskee kaikkia työn tekemisen paikkoja, joten myös etätyön vaarat ja haitat on kyettävä jotenkin arvioimaan. Työnteon paikkaan riittyy myös tietoturvariskien arviointi.
4. Poissaolojen ilmoittamiskäytännöt, esim. sairauspoissaoloista ilmoittaminen.
5. Työntekovälineet. Salliessaan/mahdollistaessaan etätyön työnantajan velvollisuus on hankkia etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja laitteet. Jos työssä tarvitaan esim. puhelinta, eikä työntekijällä ole käytössään työnantajan puhelinliittymää, työnantaja on velvollinen korvaamaan työasioiden hoidosta aiheutuneet puhelinkulut. Kuitenkin esim. nettiyhteyden kustannukset ovat yleensä työntekijän itsensä maksettavia (huom. verovähennyskelpoisuus).
6. Tavoitettavuus. Miten ja milloin työntekijän tulee olla tavoitettavissa.
7. Työsuhde-edut. Lähtökohtaisesti etätyö ei saa vaikuttaa työsuhteen ehtoihin heikentävästi. Käytännön työsuhde-etuna saattaa kuitenkin olla esim. työpaikalla järjestetty edullinen ruokailu, jota työnantajalla ei luonnollisestikaan ole mahdollista tarjota etätyöpisteisiin.
8. Mitä työtehtäviä voi tehdä etänä ja miten ne kirjataan tai raportoidaan.
9. Etätyön ergonomia ja työturvallisuus. Laaja kokonaisuus, jonka käytännön asioista sopiminen on varmasti haasteellistakin. Lue lisää etätyön ergonomiasta Jyty-lehden artikkelista: Etätyön ergonomia ehoksi. Suositeltavaa on, että työnantaja ottaisi myös etätyövakuutuksen. (Lakisääteinen vakuutus ei korvaa liikkumista, taukoja yms., jotka eivät ole varsinaista työn tekemistä.)
10. Tietoturva. On määriteltävä, mikä materiaali on salassa pidettävää, missä työvälineitä säilytetään ja saako etätyötä tehdä esimerkiksi julkisessa tilassa tai yhteisöllisessä työtilassa.

 
Etätyön ehdoista ja käytännöistä sovittaessa on erityisen tärkeää, että työnantaja huolehtii esihenkilöiden riittävästä ohjeistuksesta ja perehdytyksestä etätyösopimusten tekemiseen. Työntekijöitä tulee kohdella tasavertaisesti. Kaikkiin tehtäviin etätyö ei sovi, ja työyhteisössä saatetaan kokea, että etätyö on vain joidenkin etuoikeus. Etätyön pelisäännöt kannattaa siksi avoimesti keskustella selviksi työyhteisöissä.

Ammattiliitto Jytyssä valmistellaan kattavampaa etätyöohjeistusta, joten seuraa viestintäämme syksyn aikana. Turvallista, tuottavaa ja työnilon sävyttämää etätyön uutta aikaa juuri Sinulle!