Tekoälyosaaminen on työpaikoilla nykyään yhtä tärkeä taito kuin sähköpostin käyttö joitain vuosikymmeniä sitten. Se parantaa työn laatua ja nopeuttaa rutiinitöitä niin tehokkaasti, ettei manuaalisiin tapoihin kannata enää nojata.
Generatiivisen tekoälyn näkyvimmät hyödyt liittyvät hallinnolliseen tietotyöhön, kuten tekstien, viestien ja dokumenttien tuottamiseen ja muokkaamiseen, tilaisuuksien ja tapahtumien ideointiin, työn suunnitteluun ja aikataulutukseen sekä asiakaspalvelun tukeen. Tekoälyä voi hyödyntää myös yksikkörajat ylittävien prosessien kehittämisessä, jolloin tarvitaan laajaa ja moniammatillista näkemystä.
Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun tutkimus Tekoäly yhdenvertaisuuden edistämisessä eli AIE osoittaa, että tekoälyä on otettu työpaikoilla käyttöön hyvin vaihtelevasti. Kaikilla ei ole lisenssejä tai työaikaa uuden oppimiseen, eikä tekoälyn soveltamiseen usein ole yhteistä visiota tai selkeää strategiaa. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Jytyn jäsenistölle tehdyssä kyselyssä.
Tekoälyosaaminen kehittyy kokeilemalla ja jakaen kokemuksia kollegojen kanssa. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa oppimista ja uudistumista kannustavan työilmapiirin edistämisessä. Johdon ja esihenkilöiden rooli on tärkeä oppimisen mahdollistamisessa, työn kuormituksen tunnistamisessa sekä oikeudenmukaisen käyttöönoton varmistamisessa, kuten myös EU:n helmikuussa 2025 voimaantullut tekoälyasetus edellyttää.
Ihmisen asiantuntijuus on yhä tärkeää teknologioiden rinnalla. Työtä pitää kehittää hyödyntäen sekä ihmisen että koneen vahvuuksia. MIT-yliopiston tutkimus osoittaa, että tekoälyprojektit epäonnistuvat, jos ihmisten näkemykset ja osaaminen jätetään huomiotta. Suomessa tekoälyn soveltamisessa on edetty lähinnä tehokkuuden ja teknologioiden lähtökohdista, eikä odotettuja tavoitteita tuottavuudesta ole saavutettu.
Koko henkilöstö iästä, sukupuolesta, työroolista tai tittelistä riippumatta on tärkeä saada hyödyntämään tekoälyä työssään. AIE-tutkimuksen mukaan myös ikääntyvät työntekijät ovat innostuneita tekoälyn hyödyntämisestä ja heillä on usein arvokasta kokemusta aiemmista teknologisista muutoksista sekä paljon hiljaista tietoa organisaation prosesseista.
Osallistuminen työn kehittämiseen innostaa, motivoi ja lisää työn mielekkyyttä. OECD:n mukaan tekoälyn avulla kehittämiseen voi osallistaa paremmin myös työntekijöitä, joilla on haasteita viestinnässä tai itsensä ilmaisussa esimerkiksi puutteellisen kielitaidon, vamman tai epävarmuuden vuoksi. Tekoälyn hyödyntämisestä tarvitaan avointa keskustelua sekä yhteistyötä johdon, henkilöstön ja sidosryhmien välillä. Jokaisen osaamisen ja potentiaalin tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää.
Jos et vielä hyödynnä tekoälyä, sen haltuun ottamiseen kannattaa varata aikaa. Myös kollegoita kannattaa kannustaa tekoälyn käyttöön. Kannustaminen voi auttaa tekoälyn turvalliseen käyttöön tai oman työn katoamiseen liittyvissä peloissa ja huolissa. Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jokainen osaa hyödyntää uusia teknologioita työssään ja kehittää työtään vastaamaan työelämän muutoksia.
Eija Kärnälehtori, johtaminen ja HRHaaga-Helia
Haaga-Helian toteuttamassa Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa Tekoäly yhdenvertaisuuden edistäjänä eli AIE kerättiin tietotyöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia valtakunnallisella kyselyllä, johon myös Jytyn jäsenet vastasivat. Tutkimuksen työpajoissa tunnistettiin keinoja kehittää tekoälyn kestävää hyödyntämistä tietotyössä.
Ota talteen raportti oman työyhteisösi tekoälytoimijuuden kehittämisen tueksi. Raportista löytyy myös yhdenvertaisen tekoälytoimijuuden kehittämistä tukeva käytännönläheinen malli, joka tarjoaa eväitä kehitykseen yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla.
Kirjoitus on osa Haaga-Helian ReiluAI-hanketta.