STTK: Aktiivimallista eroon, tilalle työttömyysturvajärjestelmän uudistus

Suomen on parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Suomea haastavat ensi hallituskaudella muun muassa ikääntyvä väestö, alhaiset syntyvyysluvut, huoltosuhteen heikkeneminen, rakenneuudistusten hitaus ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen paineet.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä edellinen hallitus kuritti työtöntä.
– Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja toteutettiin aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi.

Helsingissä edustajistossa puhunut Palola vaatii aktiivimallin perumista. Sen tilalle hän esittää työttömyysturvan uudistamista, joka tulisi olla osa sosiaaliturvan laajempaa kokonaisuudistusta.

– Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen. Kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa painottamalla turvan tasoa alkupäässä, porrastamalla malli ja alentamalla turvan tasoa maltillisesti loppua kohti. Turvan kestoa ei pidä lyhentää. Riittävän pitkä siirtymäaika ja esimerkiksi ikääntyvien tai muutoin työmarkkinoilla erityisasemassa olevien työntekijöiden turva olisi ehdottomasti varmistettava.

Työttömyysturvan uudistaminen edellyttää, että työttömän työllistymistä ja osallisuutta tehostetaan oikein kohdennetuilla ja riittävän tasoisilla palveluilla.

– Suomessa ne laahaavat muiden Pohjoismaiden jäljessä. Eri palvelujen yhteistyötä on tiivistettävä ja palveluja tarjottava työttömäksi joutuneelle heti työttömyyden alkaessa tai mieluiten jo silloin, kun työttömyys vasta uhkaa.

STTK korostaa, että mikään työttömyysturvamalli ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa.
– Uuden työn ja työpaikkojen luominen on yritysten ja julkisen toimijan vastuulla.

STTK haluaa, että seuraava hallitus palaa työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä aitoon ja toimivaan kolmikantavalmisteluun.

– Kolmikanta ei ole mikään itseisarvo vaan väline hyvään, vaikuttavaan ja kestävään lainsäädäntöön. Se on paras tapa sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja varmistaa uudistusten läpimeno.

Suomen vahvistettava rooliaan EU:ssa

STTK toivoo mahdollisimman monen käyttävän äänioikeuttaan eurovaaleissa.
– Suomen paikka on Euroopan unionissa, mieluiten sen ytimessä, missä tärkeimmät päätökset ja kompromissit tehdään. Suomi menestyy vain, jos Eurooppa menestyy. Populistisille väitteille erota EU:sta ei ole sijaa, Palola korostaa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.
– Se on loistava mahdollisuus ottaa kokoamme suurempi rooli vaikuttaa EU:n kehitykseen ja esimerkiksi olla edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Asiasanat: