– Koulutus on hyvä investointi myös ammattikorkeakouluissa, sillä viisi vuotta YAMK-koulutuksen aloittamisen jälkeen osallistujien palkkatulot ovat noin 2 900 euroa korkeammat kuin vertailuryhmän tulot, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkija ja Jyväskylä yliopiston kauppakorkeakoulun professori Petri Böckerman.
Kattavaan rekisteriaineistoon perustuvassa tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa tarkastellaan ylempien AMK-tutkintojen (YAMK) työmarkkinavaikutuksia yksilötasolla. Tutkimuksen mukaan osallistuminen YAMK-tutkinto-ohjelmiin on keskimäärin johtanut korkeampaan ansiotasoon. Työllisyyden osalta ei havaita taloudellisesti merkitseviä vaikutuksia, sillä tutkinto suoritetaan yleensä työssäkäynnin ohella.
Suomalaisilla on vankka usko koulutukseen ja yhteiskunnan panostukset siihen ovat mittavia. Alle kymmenessä vuodessa luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa vuosittain enemmän korkeakoulutettuja kuin perinteinen yliopistosektori. Ammattikorkeakoulutuksen tarkoitus on tarjota parempia käytännön työelämävalmiuksia kuin teoreettisemmin ja akateemisemmin painottuneen yliopistotutkinnon. Ensimmäiset YAMK-tutkinnot suoritettiin vuonna 2004. Tämän jälkeen tutkintojen määrä on kasvanut tasaisesti, nykyisin määrä on suurin piirtein 3 000 vuosittain. YAMK-tutkinnot tarjoavat uuden väylän osaamisen terävöittämiseen työmarkkinoilla.
Ammattikorkeakouluista valmistuvien menestymistä työmarkkinoilla voidaan arvioida sekä valmistumisen jälkeisellä työllisyydellä että ansiotasolla. Lyhyellä aikavälillä YAMK-ohjelmien tuotot ovat keskimäärin korkeammat naisilla kuin miehillä ja koulutuksen tuotto on selvästi korkeampi terveys- ja sosiaalialalla kuin kaupallisilla tai tekniikan aloilla. Työllisyyden osalta ei havaita taloudellisesti merkitseviä vaikutuksia, sillä YAMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyys on korkealla tasolla jo ennen koulutukseen hakeutumista. Tutkinto suoritetaan lähes aina säännöllisen työssäkäynnin yhteydessä.
Labour Economics -lehdessä julkaistun tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia ja sen on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa 6-vuotista tutkimushanketta "Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka" (WIP). Tutkimus on tehty yhdessä Mika Haapasen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Christopher Jepsenin (University College Dublin) kanssa.
Lisätietoja: erikoistutkija Petri Böckerman, p. 040 941 3189, petri.bockerman@labour.fi