Nuorisotyö on selvinnyt yt-myllerryksestä, mutta se ei voi paikata muita palveluita

Yt-neuvottelut ovat viime aikoina jättäneet jälkensä lähes jokaiseen kuntaan. Säästöpaineet ovat pakottaneet karsimaan henkilöstöä, supistamaan palveluita ja siirtämään vastuuta entistä harvemmille työntekijöille. Moni kunnan peruspalvelu on kokenut tuntuvia heikennyksiä, mutta yksi näyttää toistaiseksi välttyneen pahimmilta iskuilta: nuorisotyö.

Ei ole sattumaa, että nuorisotyöstä ei ole kuulunut kunta-alalla vastaavia irtisanomisuutisia kuin muilta sektoreilta. Se kertoo siitä, että kunnissa ymmärretään nuorisotyön merkitys kriisiaikoina. Kun perheiden arki on paineessa, koulut kamppailevat resurssipulan kanssa ja nuorten pahoinvointi on noussut ennätyslukemiin, nuorisotyö on yksi harvoista palveluista, joka pystyy vielä toimimaan ennaltaehkäisevästi.

Nuorisotyö on yksi harvoista palveluista, joka pystyy vielä toimimaan ennaltaehkäisevästi.

Silti on syytä olla tarkkana. Se, ettei irtisanomisia ole tehty, ei tarkoita, etteikö nuorisotyö olisi vaarassa. Monessa kunnassa nuorisotyön resurssit ovat jo valmiiksi niukat. Yksi työntekijä voi vastata useiden alueiden toiminnasta, ja sijaisuuksia täytetään harvoin. Jos säästöpaineet jatkuvat, vaarana on hiipivä heikennys. Ei otsikoita, ei irtisanomisia – mutta vähemmän läsnäoloa, vähemmän kohtaamisia ja vähemmän tukea niille nuorille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

On myös ristiriitaista, että samaan aikaan kun nuorisotyö on säästynyt yt-neuvotteluiden suorilta iskuilta, monet muut lasten ja perheiden palvelut ovat joutuneet leikkausten kohteeksi. Varhaiskasvatuksessa ryhmäkoot kasvavat, koulunkäynninohjaajien määrä vähenee ja oppilashuollon palvelut venyvät äärimmilleen. Nuorisotyö ei voi yksin paikata näitä aukkoja.

Nyt on siis oikea hetki nostaa keskusteluun se, mitä kunnat todella arvostavat. Jos nuorisotyö on katsottu niin tärkeäksi, että sitä ei ole haluttu heikentää, miksi samaa logiikkaa ei sovelleta laajemmin lasten ja nuorten palveluihin? Miksi ennaltaehkäisevää työtä ei nähdä kokonaisuutena, jonka jokainen osa tarvitsee riittävät resurssit?

Jos nuoret ovat tulevaisuus, sen pitäisi näkyä myös budjetissa.

Kunnan talous ei parane sillä, että ongelmat siirretään tulevaisuuteen. Juuri niin tapahtuu, jos säästöt kohdistuvat palveluihin, jotka ehkäisevät syrjäytymistä, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat nuorten kasvua.

Nyt olisi aika tehdä linjauksia, jotka eivät perustu vain säästöihin, vaan arvoihin. Jos nuoret ovat tulevaisuus, sen pitäisi näkyä myös budjetissa.

Jani Loponen

Aluetoiminnan asiantuntija

Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa
puh. 040 701 0051
jani.loponen@jytyliitto.fi