Tuoreiden tutkimustulosten mukaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset eivät toteudu kaikilta osin siten kuin tasa-arvolaissa on tavoiteltu. Suurin osa suunnitteluvelvoitteen piirissä olevista työpaikoista tekee tasa-arvosuunnitelman, mutta niiden laajuus, laatu ja ajantasaisuus vaihtelevat paljon. Haasteita on erityisesti palkkakartoituksissa.
Tilastokeskus on toteuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020 -tutkimuksen, jossa selvitettiin työpaikkojen henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten yleisyyttä, kattavuutta ja laatua. Laajaan kyselyyn perustuva tutkimus koski sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita.
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist toteaa, että ”Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat näyttäisivät jonkin verran parantuneen edelliseen, 10 vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Näyttää kuitenkin siltä, että suurimmat haasteet liittyvät edelleen palkkakartoituksiin. Tutkimus tuo esiin tasa-arvolain muutostarpeita, ja myös lain toimeenpanoa on tarpeen tehostaa.”
”Myös työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tehostamisessa”, ministeri muistuttaa.
Tutkimustulosten valossa organisaatioiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka kattavasti tasa-arvosuunnitelma on laadittu. ”Puutteita on eniten palkkakartoitusten laadinnassa ja sisällössä”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila. ”Positiivista on kuitenkin se, että suurin osa organisaatioista noudattaa lakia laatimalla tasa-arvosuunnitelman”.
Laadukkaat ja kattavat tasa-arvosuunnitelmat ovat yksi tärkeä väline sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamisessa. Palkkaero on keskimäärin 16 % koko työmarkkinoilla, ja sen kaventuminen on hidasta. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on perus- ja ihmisoikeus.
Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään palkkatasa-arvon edistämisessä ja lainsäädännön kehittämisen taustatietona. Tutkimus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaista toimenpidekokonaisuutta, jolla edistetään samapalkkaisuutta vuosina 2020–2023. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi muun muassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteiset toimenpiteet sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi. Neuvottelut toimenpiteistä ovat loppusuoralla.