Helsingin kaupunki on ohjeistanut varhaiskasvatuksen työntekijöitä turvallisten sisä- ja ulkokenkien hankkimiseen, mutta työnantaja ei vastaa niiden kustannuksista. Ohjeistuksen yhdenvertaisuus mietityttää Jytyn jäseniä.
Helsingin kaupungin vaatimus turvallisten työkenkien käyttämisestä varhaiskasvatuksessa aiheuttaa hämmennystä. Kaupunki on lähettänyt varhaiskasvatuksen yksiköihin ohjeen turvallisten työkenkien käyttämisestä sekä sisä- että ulkotiloissa, mutta kaupunki ei työnantajana vastaa kenkien kustannuksista.
– Ohjeistusta on pidetty työntekijöiden keskuudessa hieman epämääräisenä, koska se ei määrittele tarkemmin, millaisista kengistä on kyse, Helsingin kaupungin jytyläinen pääluottamusedustaja Kirsi Jaakkola kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo.
Työntekijöiltä on tullut kyselyjä tilanteen yhdenvertaisuudesta ja myös ihmettelyä, että miksi juuri naisvaltaisella alalla pitää hankkia työkengät omalla kustannuksella?
Kysymys kuuluu myös, onko ohjeistus yhdenvertainen. Monilla kaupungin toimialoilla työnantaja vastaa työvaatteiden kustannuksista. Sen sijaan naisvaltaisella ja matalapalkkaisella varhaiskasvatuksen alalla työntekijöiden tulee itse hankkia asianmukaiset sisä- ja ulkovaatteet sekä esimerkiksi säänmukaiset varusteet ulkoilua varten. Se on kokonaisuudessaan iso menoerä.
Tällä hetkellä kaupunki tukee hankintoja varhaiskasvatuksessa tarjoamalla nastat talvikenkiin. Jaakkolan mielestä on lähtökohtaisesti hyvä, jos työnantaja tukee työvaatteiden hankinnassa.
– Etenkin jos kyse on juuri tietynlaisista, tarkasti määritellyistä kengistä, pitäisi ne olla työnantajan kustantamat. Työntekijöiltä on tullut kyselyjä tilanteen yhdenvertaisuudesta ja myös ihmettelyä, että miksi juuri naisvaltaisella alalla pitää hankkia työkengät omalla kustannuksella? Jaakkola kertoo.
Varhaiskasvatuksen jytyläinen luottamusedustaja Sari Irmasto Jyty Metropolista kertoo, että kaupungin ohjeistus liittyy selvitykseen työtapaturmista ja poissaoloista. Yleisimpiä tapaturman syitä ovat liukastuminen ja kompastuminen.
– Tarvittaisiin selkeämmät ohjeet siitä, millaisia työkenkiä vaaditaan. Työkengät ovat kalliita ja työnantajan pitäisi tulla kustannuksissa vastaan, jos vaaditaan tietynlaisia kenkiä, Irmasto sanoo.
Työkengät ovat kalliita ja työnantajan pitäisi tulla kustannuksissa vastaan, jos vaaditaan tietynlaisia kenkiä.
Kaupungin ohjeistuksen lähtökohtana on nimenomaan työtapaturmien vähentäminen, ja turvalliset työkengät ovat osa kokonaisuutta.
Voimassa olevassa kunta-alan virka- ja työehtosopimus KVTES:ssa vaatetus on huomioitu yleisellä tasolla: Jos työnantaja velvoittaa käyttämään työssä tietynmallista virka- tai työpukua tai määriteltyä suojavaatetusta, työnantajan tulee myös hankkia kyseinen vaatetus.
Asiaa voi miettiä myös alan houkuttelevuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatus kärsii jo nyt työvoimapulasta, joten ala kaipaa vetovoimatekijöitä. Epätasa-arvoinen kohtelu ei edistä alan pito- tai vetovoimaa.
Jäseniltä saadun palautteen mukaan työuniformua ei haluta, mutta kysymys työkengistä on rajanvetoa vaatimusten ja kustannusten kanssa.
Kirsi Jaakkola nostaa esiin myös toisenlaisen näkökulman. Vaikka työnantaja hankkisi varhaiskasvattajille tietynlaisia työasuja, kaikki eivät halua niitä käyttää vaan pitävät mieluummin omia vaatteitaan.
– Jäseniltä saadun palautteen mukaan työuniformua ei haluta, mutta kysymys työkengistä on rajanvetoa vaatimusten ja kustannusten kanssa.