Hallituksen ajama työsopimuslain uudistus lisää erityisesti naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä ja heikentää heidän työmarkkina-asemaansa. Heikko työmarkkina-asema puolestaan heikentää palkkakehitystä, kirjoittaa Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara blogissamme.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on hyökännyt palkansaajia vastaan ennennäkemättömällä tavalla. Palkansaajien etuja ajavien ammattiliittojen neuvotteluvoimaa on heikennetty rajaamalla lakko-oikeutta ja säätämällä ns. vientimallista, jossa vientialat käytännössä määrittelevät muiden alojen palkankorotukset. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on leikattu useaan otteeseen. ”Työllistämisen esteiden poistamisen” nimissä hallitus heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa merkittävästi, yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluaikoja lyhennetään puoleen ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta rajataan.
Erityisesti naisvaltaisilla aloilla työskenteleviin ja nuoriin työntekijöihin vaikuttanee kuitenkin dramaattisimmin määräaikaisten työsopimusten merkittävä lisääminen.
Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan ”työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.” Lakimuutos on ollut kesän aikana lausuntokierroksella, johon Jyty on antanut lausunnon. Nyt on jo varsin selkeä kuva siitä, mitä muutos tarkoittaisi.
Voimassa olevassa lainsäädännössä määräaikainen työsopimus on poikkeus pääsäännöstä eli toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta. Määräaikaisuus vaatii aina erityisen perusteen, kuten kysynnän vakiintumattomuuden tai harjoittelun, eikä määräaikaisuutta saa käyttää, jos työvoiman tarve on pysyvä.
Jatkossa määräaikainen työsopimus voitaisiin kuitenkin tehdä ilman erityistä syytä vuodeksi kerrallaan, eikä pysyvän työvoiman tarpeella olisi mitään merkitystä. On hyvin todennäköistä, että määräaikaisten työsopimusten käyttö lisääntyisi lakimuutoksen myötä voimakkaasti – ja erityisesti nuorilla työntekijöillä ja ”perheenperustamisiässä” olevilla naisilla, jotka jo nyt työskentelevät lähinnä määräaikaisissa työsuhteissa.
Miten lakiesityksessä on sitten varmistettu, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista? Lyhyt vastaus: ei mitenkään. On päivänselvää, että määräaikaisia työsopimuksia tullaan käyttämään ja samalla ketjuttamaan entistä enemmän, kun niiden määrä lakimuutoksen myötä lisääntyy.
Määräaikaiset työsopimukset ovat erittäin sukupuolittunut ilmiö. Lähes 60 % määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä on naisia, ja yksi yleisimmistä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muodoista on määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen. On siis hyvin todennäköistä, että uudistus lisää erityisesti naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä ja heikentää heidän työmarkkina-asemaansa. Heikko työmarkkina-asema puolestaan heikentää palkkakehitystä, koska määräaikaisessa työsuhteessa on vaikea pyytää lisää palkkaa – tai muutenkaan pitää huolta oikeuksistaan.
Onkin syytä toivoa, että hallitus tulee vielä järkiinsä ja hautaa tämän lakiesityksen historian roskakoriin.
Edunvalvontajohtaja
puh. 040 968 0538 jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi