Hallitus esittää, että rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti. Samalla ulkoistamisen ehtoja tiukennettaisiin. Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita jatkettaisiin vuoden 2023 loppuun.
Niin sanotulla rajoituslailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Rajoituslain ja Paras-puitelain jatkaminen liittyy sote-uudistukseen ja tulevien maakuntien toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.
Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.
Irtisanomisehto olisi kirjattava, jos sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla olisi oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.
Lisäksi laki rajoittaa rakennusten pitkäaikaisia käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.
Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Lain tavoitteena on estää epätarkoituksenmukaiset uudelleenjärjestelyt ja varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus.