Komissio ehdottaa tänään EU-direktiiviä, jolla varmistetaan riittävä vähimmäispalkka ja mahdollistetaan kohtuullinen toimeentulo työpaikasta riippumatta kaikkialla EU:ssa. Ehdotuksella ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä siinä aseteta vähimmäispalkan tasoa.
Komission ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta: siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset ja säilytetään jäsenvaltioiden toimivalta sekä työmarkkinaosapuolten itsenäisyys ja sopimisvapaus palkkojen osalta. Siinä ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä aseteta vähimmäispalkan tasoa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toteaa: "Tänään ehdotamme vähimmäispalkkoja koskevaa kehystä kansallisia perinteitä ja työmarkkinaosapuolten vapauksia täysin kunnioittaen. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, miten ne saavuttavat direktiivin tavoitteet. Työ- ja elinolojen parantaminen suojelee työntekijöiden lisäksi myös kohtuullista palkkaa maksavia työnantajia ja luo perustan oikeudenmukaiselle, osallistavalle ja kestävälle elpymiselle."
Vähimmäispalkat ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Lakisääteinen vähimmäispalkka on käytössä 21 jäsenvaltiossa ja 6 jäsenvaltiossa (Italia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Suomi ja Tanska) vähimmäispalkkaturva taataan yksinomaan työehtosopimuksilla. Useimmissa jäsenvaltioissa vähimmäispalkat ovat kuitenkin riittämättömiä, eivätkä kaikki työntekijät kuulu niiden suojelun piiriin. Ehdotetulla direktiivillä luodaan puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja työntekijöiden mahdollisuuksia nauttia vähimmäispalkkasuojasta kaikkialla EU:ssa.
Riittävä vähimmäispalkka tuo myönteisen sosiaalisen vaikutuksen lisäksi myös taloudellista hyötyä: se pienentää palkkaeroja, auttaa ylläpitämään kotimaista kysyntää ja antaa kannustimia työntekoon. Sillä voidaan myös osaltaan pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja, koska suurin osa vähimmäispalkan saajista on naisia.
Meneillään oleva kriisi on koetellut erityisesti aloja, joilla matalapalkkaisten työntekijöiden osuus on suuri, kuten siivousala, vähittäiskauppa, terveydenhuolto ja laitoshoito. Kohtuullisen toimeentulon varmistaminen ja työssäkäyvien köyhyyden vähentäminen on tärkeää paitsi kriisin aikana myös talouden elpymisen kannalta.
Matalapalkkaisten työntekijöiden osuus ja palkkaerot ovat yleensä pienemmät ja vähimmäispalkat korkeammat sellaisissa maissa, joissa käytetään kattavasti työehtosopimuksia. Sen vuoksi komission ehdotuksella kannustetaan kaikkia EU-maita sopimaan palkoista työehtosopimusneuvotteluilla.
EU-maiden, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi otettava käyttöön ehdot, joilla varmistetaan vähimmäispalkan riittävä taso. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa selkeät kriteerit vähimmäispalkan määrittämiseksi sekä vähimmäispalkkojen säännöllinen tarkistaminen.
Kun direktiiviehdotus on hyväksytty, EU-maiden on kahden vuoden kuluessa saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: