”Kirjastot ovat ottaneet digikolmiloikan”

Kirjastojen palvelutarjonta on lisääntynyt valtavasti, ja kirjastoalan ammattilaisten toimenkuva on laajentunut. Tätä ei suuri yleisö tunnista, eivätkä tehtävänkuvat ja palkkaus ole pysyneet muutosten perässä, selviää Ammattiliitto Jytyn tuoreesta kirjastoalan jäsenkyselystä.

– Kirjasto ei ole todellakaan jämähtänyt vaan tiukasti ajassa kiinni. Yhteiskunta odottaa palveluita ja muutoskykyä, mutta onko työntekijöille annettu tarpeeksi valmiuksia muutokseen ja tehtävien hoitamiseen, kyselyn toteuttanut Jytyn työmarkkinatutkija Jonna Borgström pohtii.

Lisävalmiuksia kohtaamisiin

Moniosaamisen lisäksi kirjastoalan ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän erilaisten ihmisryhmien kanssa toimimista. Sosiaaliset kohtaamiset esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmaisten tai häiriköivien nuorisoporukoiden kanssa aiheuttavat haasteita.

– Valtaosa kyselyn vastaajista ei kokenut varsinaista väkivallan uhkaa työssään, mikä on tietysti hyvä asia. Toki tilanne voi vaihdella paikkakunnittain. Sosiaalisiin kohtaamisiin alan ammattilaiset tarvitsisivat kuitenkin enemmän valmiuksia, Borgström toteaa.

Lisäksi kirjastoihin on valunut kuin huomaamatta monien muiden sektoreiden tehtäviä. Kirjastolaiset antavat digitukea, neuvovat eteenpäin oikeisiin palveluihin, järjestävät tapahtumia, tuottavat sisältöjä sosiaaliseen mediaan, toimivat välillä jopa ikään kuin nuoriso- tai sosiaalityöntekijän roolissa… lista on loputon.

Kolmiloikka ja palkkakuoppa

Reilut 35 vuotta kirjastoalalla työskennellyt jytyläinen kirjastovirkailija Anja Kähönen tunnistaa jäsenkyselyn tulokset.

– Kirjastotyö on muuttunut aivan täysin. Kirjasto ei ole vain kirjojen lainaus- ja palautuspaikka, vaan digiloikan sijaan olemme ottaneet digikolmiloikan, Järvenpään kaupunginkirjastossa vuodesta 1987 asti työskennellyt Kähönen sanoo.

Esimerkiksi tapahtumien järjestäminen on lisääntynyt, ja työaikaa menee niiden suunnitteluun, viestintään ja markkinointiin.

– Tämä kaikki on opeteltu lennossa oman työn ohessa.

Kuopassa ollaan. Monipuolinen asiantuntijuus ei liksanauhassa juuri näy.

Lisäksi kirjastoon tulee jatkuvasti uusia laitteita ja ohjelmistoja, joiden käyttö tulee opetella.

– Toki muuttuva ja monipuolinen toimenkuva myös motivoi. Vaikeinta on ylittää oma muutosvastarinta, mutta mukavuusalueelta poistuminen tekee välillä hyvää, Jytyn kirjastoalan ammattialaryhmässäkin vaikuttava Kähönen naurahtaa.

Entä se palkkaus?

– Kuopassa ollaan. Monipuolinen asiantuntijuus ei liksanauhassa juuri näy.

Eläkkeelle lähteneiden tilalle ei myöskään aina palkata uusia työntekijöitä. Yhä useampia työtehtäviä on siis hoitamassa yhä harvempi käsipari.

Keskellä elämää

Kirjasto on kaikille avoin koko kansan olohuone. Sillä on myös kääntöpuolensa.

– Jotakin tästä ajasta kertoo se, että joudumme kirjastoissa turvautumaan vartiointipalveluihin, Kähönen sanoo.

Kähösen mukaan sosiaalisiin kohtaamisiin on tarjolla lyhyitä koulutuksia, ja puhumalla pääsee pitkälle. Myös pitkä työkokemus tuo varmuutta.

– Yritän aina asettua ihmisen tilanteeseen ja muistaa, että hankalan asiakkaan sisälläkin kasvaa pieni ihminen. Kirjaston on oltava kaikille avoin.

Ihmiset luulevat, että kirjasto on muumioitunut ja hiljainen paikka, mutta sehän on kaikkea muuta.

Jäsenkyselyn mukaan mielikuva kirjastoista on vanhentunut.

– Ihmiset luulevat, että kirjasto on muumioitunut ja hiljainen paikka, mutta sehän on kaikkea muuta. Olemme keskellä elämää! Yhteisöllisyyden lisääminen on kirjaston tärkeimpiä tehtäviä, Kähönen huomauttaa.

Kirjastoissa ei vain seurata aikaa, vaan ollaan ajassa mukana. Kirjastoammattilaiset ovat tiedonhaun asiantuntijoita, tapahtumajärjestäjiä, järjestelmien pääkäyttäjiä ja sisällöntuottajia.

– Siis aika paljon muutakin kuin kirjojen piippaajia, mitä ei itse asiassa ainakaan meillä Järvenpäässä enää edes tehdä.