Ilmoittautuminen käynnissä
Julkisen sektorin työntekijöiden eläköityminen jatkuu voimakkaana, kertoo työeläkevakuuttaja Kevan tuore ennuste. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalta jää eläkkeelle vajaat 170 000 henkilöä, mikä on miltei kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Valtiotyöntekijöistä jopa useampi kuin joka kolmas eli noin 36 000 henkilöä eläköityy vuoteen 2028 mennessä.
Eläkepoistumassa on suurta alueellista vaihtelua. Työntekijämäärältään suurimmissa maakunnissa eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla lähivuosien eläkepoistuma on melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa tai jopa sen alle. Kovin eläköitymistahti on Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Maakuntien sisällä kuntakohtaiset erot saattavat olla vielä olennaisesti suurempia.
Viidentoista vuoden aikana on tapahtunut isoja muutoksia kunta-alan ja valtion henkilöstön eläköitymisessä. Vanhuuseläkkeiden alkavuus on yli kaksinkertaistunut ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laskenut muuttuen samalla osatyökyvyttömyys-eläkepainotteiseksi. Eläkkeelle myös siirrytään myöhemmässä vaiheessa työuraa kuin 2000-luvun alussa. Etenkin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on aiempaa lähempänä varsinaista eläkeikää.
Hyvän kehityksen säilyttäminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Tarve vaikuttavalle työkykyjohtamiselle on kova, sillä yksinomaan kunta-alalla sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat vuosittain 2 miljardin euron kustannukset, mikä vastaa kahden kuntaveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa.
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan eläköitymistahdilla on välittömiä vaikutuksia julkisen sektorin kykyyn tuottaa palveluita.
– Osaavan henkilökunnan saaminen eläkkeelle jäävien tilalle tulee olemaan koko ajan haastavampaa. Henkilöstöpulaa helpottamaan tarvitaan kaikki keinot, joilla työssä jaksamista eläkeikään saakka lisätään ja poissaoloja vähennetään. Toimialan vetovoimaisuutta on myös kohennettava, hän sanoo.
– Ongelma on suuri erityisesti muuttotappioalueilla. Miten näillä alueilla varmistetaan riittävä työvoima huolehtimaan ikääntyvän väestön hoivapalvelutarpeista? Olisiko tässä nykyistä suuremmasta työperäisestä maahanmuutosta apua, Kietäväinen pohtii. Monilla aloilla työperäinen maahanmuutto on jo nyt keskeisessä roolissa työvoiman riittävyyden varmistamisessa, hän muistuttaa.
Ammattiryhmien välillä on eläköitymisessä isoja eroja. Vanhuuseläkkeelle jäädään eniten kunnalla opetusalan johtajien, osastonhoitajien ja ylilääkärien sekä valtiolla professorien, upseerien ja keskushallinnon johtajien ammattiryhmissä. Nämä ovatkin tyypillisesti työurien loppuosiin painottuvia tehtäviä. Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä puolestaan alkaa erityisesti sosiaalialan hoitajilla, maatalouslomittajilla, kehitysvammaisten hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä alkaa suhteellisesti eniten välinehuoltajilla, sosiaalialan hoitajilla ja kätilöillä.
Nyt laadittu ennuste on hyvä työkalu alueellisen ja kuntakohtaisen henkilöstösuunnittelun tueksi. Ennusteessa on tarkasteltu runsaan 514 000 kuntatyöntekijän ja runsaan 103 000 valtiotyöntekijän tulevaa eläköitymistä. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, eikä lukua voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.
Ennuste mallintaa nimenomaan nykyisen henkilöstön eläköitymistä, eikä tulevaisuudessa työnsä aloittavia uusia työntekijöitä ole tämän johdosta otettu huomioon. Ennustamisen pohjalla ovat viime vuosien toteutuneet eläköitymiset ikärakenteen ja sen muutoksen, ammattiryhmät ja sukupuolen huomioon ottaen.