Ilmoittautuminen käynnissä
Kesä on alkanut, säät hellivät ja monella on pian lomaa työnteosta. Malttamattoman odotuksen lisäksi lomakauteen voi liittyä monia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Jyty kokosi avuksi lomailijan muistilistan, jotta voit aloittaa kesän mahdollisimman huolettomasti!
Muistutus: Kertaathan ennen kesälomaasi, mitä työpaikallasi noudatettavassa työehtosopimuksessa sanotaan vuosilomiin liittyen. Tämä on tärkeää, koska työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä, joilla poiketaan vuosilomalain säännöksistä.
Työntekijällä on vuosilomalakiin perustuva oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa, mukaan lukien luontoisedut. Tätä vuosiloma-ajalta maksettavaa palkkaa kutsutaan lomapalkaksi. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta luontoisetuihin vuosiloman aikana, ne on korvattava rahana.
Lomapalkan suuruus on riippuvainen työntekijän palkkaustavasta ja työajasta. Maksuajankohta on lain mukaan ennen työntekijän loman alkua, mutta tästä on usein sovittu toisin työehtosopimuksessa tai paikallisesti siten, että lomapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä muun palkan yhteydessä.
Lomaraha on useissa työsuhteissa vuosiloman yhteydessä maksettava lisäpalkkio, jota aikaisemmin kutsuttiin lomaltapaluurahaksi.
Lomaraha on puolestaan useissa työsuhteissa vuosiloman yhteydessä maksettava lisäpalkkio, jota aikaisemmin kutsuttiin lomaltapaluurahaksi. Lomarahalla on perinteisesti haluttu palkita työntekijä siitä, että hän palaa lomalta takaisin töihin. Toisin kuin lomapalkka, työntekijällä ei ole automaattisesti lain nojalla oikeutta lomarahaan, vaan sen maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai muuten työpaikalla noudatettavaan käytäntöön.
Lomarahan maksuajankohta on sopimuksesta riippuvainen: se voidaan maksaa ennen tai jälkeen loman tai sen aikana. Usein lomarahan suuruus on 50 % lomapalkasta, mutta tämäkin voi vaihdella.
Kun työnantaja on vahvistanut kesäloman ajankohdan, se on sitova sekä työnantajan että työntekijän puolelta. On kuitenkin mahdollista, että työnantaja määrää työntekijän loman siirrettäväksi toiseen ajankohtaan, vaikka se on jo vahvistettu. Tällöin työnantajalle syntyy velvollisuus korvata työntekijälle siirrosta mahdollisesti aiheutuneet vahingot, kuten jo ostetut lentoliput. Työntekijän on noudatettava lomansiirtomääräystä.
Työnantajalla ei ole oikeutta siirtää jo alkanutta vuosilomaa, vaan se on mahdollista ainoastaan yhteisesti sopimalla.
Kesäloman alettua työntekijän ei tarvitse enää huolehtia mahdollisesta loman siirrosta. Työnantajalla ei ole oikeutta siirtää jo alkanutta vuosilomaa, vaan se on mahdollista ainoastaan yhteisesti sopimalla.
Mikäli toimit viranhaltijana, vuosiloman siirtoa koskevat erilaiset määräykset kuin edellä mainitut. Tällöin vuosiloma voidaan jopa keskeyttää, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät.
Vuosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman pitämisen ajankohdan, ja työntekijällä on oltava mahdollisuus esittää toiveensa loma-ajankohdasta työnantajalle. Työnantajan on määrättävä työntekijöidensä kesälomat kesälomakaudelle eli aikavälille 2.5.–30.9.
Työnantajan on annettava kesäloma pääsääntöisesti yhtäjaksoisena.
Työnantajan on annettava kesäloma pääsääntöisesti yhtäjaksoisena. Poikkeus tästä on tilanne, jossa työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat myös halutessaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomajakson pitämisestä osissa. 12 arkipäivää on siis rajapyykki, jonka pituinen osa lomasta on vähintään oltava yhtäjaksoinen, ja tämän jälkeen siitä voidaan joustaa.
Työnantajalla on velvollisuus vahvistaa kesälomien ajankohdat työntekijöilleen mielellään kuukausi ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole jostain syystä mahdollista, viimeistään 2 viikkoa ennen lomaa.
Vuosiloman aikana työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi joutuvalla työntekijällä on oikeus vuosilomansa siirtämiseen. Mikäli työkyvyttömyys alkaa jo ennen loman alkua, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä. Mikäli työkyvyttömyys alkaa kesken loman, on työntekijällä lain mukaan kuusi omavastuupäivää, jonka jälkeen työkyvyttömyyden jatkuessa loput lomasta siirretään myöhempään ajankohtaan. Tästäkin on kuitenkin sovittu useissa työehtosopimuksissa toisin: esimerkiksi KVTES:sia noudatettaessa omavastuupäiviä ei ole, vaan vuosilomaa voidaan siirtää heti työkyvyttömyyden alkaessa.
Vuosiloman aikana työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi joutuvalla työntekijällä on oikeus vuosilomansa siirtämiseen.
Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi edellyttää työntekijän aloitetta sekä pyydettäessä lääkärintodistuksen toimittamista työntekijälle. Jos vuosiloman siirtopyyntö viivästyy eikä viivästymiseen ole hyväksyttävää syytä, loma siirtyy vasta ilmoituspäivästä lukien. Muistathan siis tarkistaa oman työehtosopimuksesi ja kommunikoida työnantajan kanssa aloitteellisesti heti sairauden sattuessa.
Kesäloma kuuluu vuosilomaan, jota ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana työtä tekemällä. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. Työntekijä ansaitsee palkallista vuosilomaa jokaiselta täydeltä kuukaudelta lomanmääräytymisvuoden aikana. Mikäli työsuhde on jatkunut 31.3. mennessä alle vuoden ajan, on hänelle kertynyt jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 2 vuosilomapäivää. Mikäli työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, vuosilomaa on kertynyt 2,5 päivän verran joka kuukausi.
Kesäloma kuuluu vuosilomaan, jota ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana.
Vuosiloman ansaitsemisestakin voidaan sopia työehtosopimuksella toisin, joten joissakin tapauksissa vuosilomaa voi saada pitää enemmän kuin sitä lain mukaan on ehtinyt ansaita. Jälleen hyvä syy tarkistaa oman työehtosopimuksen vuosilomaosio!
Lue lomista ja vapaista lisää Jytyn nettisivujen Usein kysyttyä työsuhteessa -osiosta sekä työelämäoppaasta.