Ilmoittautuminen käynnissä
Ammattiliitto Jyty kannattaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista kokoaikaiseksi. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus vähentää lasten syrjäytymistä ja helpottaa erityisesti työttömien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien asemaa. Uuden työn vastaanottaminen helpottuu, kun ei tarvitse ensimmäiseksi miettiä, löytyykö lapselle hoitopaikkaa, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.
Edellinen hallitus muutti vuonna 2016 subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden tarveharkintaiseksi säästöihin vedoten. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin tällöin 20 tuntiin niiltä, jotka eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Rajoitus aiheutti suurta alueellista epätasa-arvoa, kun osa kunnista rajasi ja osa jätti rajaamatta varhaiskasvatusoikeuden laajuutta. Nyt maan hallitus on tehnyt lakiesitysluonnoksen, jossa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan kokoaikaiseksi.
– Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkittävä positiivinen vaikutus erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa ja syrjäytymisvaarassa oleviin perheisiin ja lapsiin, Jytyn puheenjohtaja sanoo.
Esimerkiksi Nobelin taloustieteen palkinnon saaneen James Heckmanin mukaan erityisesti ne lapset, joiden kasvuympäristöissä on taloudellisia vaikeuksia, vanhempien terveysongelmia, päihteidenkäyttöä, sosiaalisia ongelmia tai puutteellisia vertaissuhteita, hyötyvät ammattilaisten ohjaamasta varhaiskasvatuksesta.
OECD:n vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan syrjäytymisvaarassa ovat myös maahanmuuttajaperheiden lapset, joita hoidetaan yleensä kotona ja jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen. Maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen pitäisikin lisätä, jotta vältetään oppimisvaikeudet ja syrjäytyminen. Varhaiskasvatukseen osallistuneilla maahanmuuttajalapsilla on mm. selvästi parempi kieli- ja lukutaito verrattuna kotihoidossa oleviin.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen lisäsi voimakkaasti tarveharkintaan liittyvää hallinnollista työtä. Kokopäiväiseen subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen palaaminen vähentääkin tätä ylimääräistä byrokratiaa.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden myötä ei tarvitse erikseen selvittää jokaisen lapsen oikeutta laajempaan varhaiskasvatuspalveluun, vaan tämä oikeus tulee automaattisesti ja tasapuolisesti kaikille lapsiperheille. Tällöin resurssit voidaan kohdistaa voimakkaammin itse lasten hoitotyöhön ja kasvatukseen hallinnollisen työn sijasta.
– Liian isot ryhmäkoot, niukat henkilöstöresurssit ja säästötoimet johtavat henkilöstön uupumiseen ja osaavien työntekijöiden hakeutumiseen muihin palkitsevampiin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen työvoimapula näyttää jatkuvasti kasvavan, Pihlajamäki huomauttaa.
Keskeinen ongelma on nykyisen varhaiskasvatuslain vaikeasti tulkittava poikkeamispykälä. Pykälän liian väljä tulkinta on johtanut jatkuvaan henkilöstövajeeseen päiväkotiryhmissä. Mitoitusta tuleekin tarkastella ryhmäkohtaisesti koko päiväkotipäivän ajan. Lisäksi pykälässä tulisi huomioida varhaiskasvatuksen opettajien lapsiryhmän ulkopuolinen aika ja sen vaikutukset suhdeluvun toteutumiseen.
– Varhaiskasvatukseen liittyviä lakeja ja asetuksia tulee muuttaa niin, että kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi tulee 1 kasvattaja per 7 lasta. Alle 3-vuotiaiden ryhmissä lastenhoitajaresurssia on kasvatettava ikäryhmän tarpeen mukaan ja lastenhoitajia on oltava kaksi kolmesta kasvattajasta. Henkilökunnalle tulee myös määrittää ilmoitusvelvollisuus epäkohdista, jotka tulee myös korjata. Nyt esitettävä ilmoitusvelvollisuus on jo käytössä sosiaalihuollossa, Pihlajamäki vaatii.
Varhaiskasvatuksen kustannukset rahoitetaan valtionosuudella, kunnan rahoitusosuudella sekä asiakasmaksuina kerättävillä tuloilla. Ongelmaksi on muodostunut voimistuva kuntien talouskriisi. Vuonna 2018 kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen samalla, kun kuntien valtionosuuksia on leikattu vuosi vuodelta. Tänä vuonna säästötoimet yt-neuvotteluineen ovat jälleen lisääntyneet, mikä on kohdistunut suoraan henkilöstöön. Loppupelissä kaikki leikkaukset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointipalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen.
– Valtiovallan ja poliitikkojen tulisi nyt lopulta herätä kuntatalouden kriisiin. Lisäksi kunnille määrättävien tehtävien lisäykset tulee huomioida valtionosuuksissa täysimääräisesti, Jytyn puheenjohtaja vaatii.
Vuoden 2018 varhaiskasvatuslaissa muutettiin henkilöstön koulutusvaatimuksia. Entiseen verrattuna uusi varhaiskasvatuslaki eriyttää tehtäviä voimakkaasti ja luo koulutuksellisia kapeikkoja erityisesti varhaiskasvatuksen sosionomeille ja lähihoitajille. Lisäksi perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittanut voi hoitaa lapsia kotonaan, mutta tämä koulutus ei yksistään riitä päiväkoteihin. Kohderyhmä ja varhaiskasvatukselliset tavoitteet ovat kuitenkin samat.
Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin johtajan tehtävään kelpaisi kasvatustieteen maisterin tutkinto ja opettajaksi kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Varhaiskasvatuksen sosionomiksi vaaditaan sote-alan ammattikorkeakoulututkinto ja lastenhoitajaksi puolestaan lapsiin ja nuoriin suuntautunut sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Tuleva rakenne kaventaa sosionomien mahdollisuutta edetä urallaan ja luo turhaa hierarkiaa työpaikolle.
Lue lisää: Jytyn lausunto hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslain muuttamisesta
Lisätietoja:
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fiTyömarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi
* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.