Hallitus sai päätökseen keskiviikkona kolme päivää kestäneen ennakkoon vaikeaksi povatun budjettiriihen. Vaikeuksiin tartuttiin otteella, joka merkitsee 10,7 miljardin euron suuruista alijäämäistä talousarviota ensi vuodelle. Se kaikki on uutta velkaa kuluvan vuoden noin 20 miljardin velanoton päälle. Talousarvion loppusumma on kaikkiaan 64,2 miljardia.
Hallituksen budjettiriihessä lupaamat tukieurot kunnille sekä kuluvan vuoden lisätalousarvion osalta että ensi vuoden talousarviossa tulevat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan enemmän kuin tarpeeseen.
”On kuitenkin selvää, että tukisumma 1,45 miljardia ei vieläkään kata niitä kuntatalouteen syntyneitä aukkoja, joista kunnat ovat kärsineet jo ennen korona-aikaa. Kun kunnille sälytetään nyt jälleen kerran lisää uusia tehtäviä, niistä koituvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti”, Pihlajamäki vaatii.
Monissa kunnissa verotuotot ovat Pihlajamäen mukaan kaukana odotetuista samaan aikaan kun lakisääteiset tehtävät ovat nyt jopa lisääntymässä.” Suuri kysymysmerkki on, miten uusista kunnille sälytetyistä velvoitteista selvitään, kun entistenkään tehtävien hoitamiseen eivät resurssit riitä.”
Pihlajamäki muistuttaa hallituksen keväisistä kehysriihipuheista viedä julkista taloutta kestävälle uralle. ”Se on hyvä tavoite, mutta kunnissa tuntuu olevan nyt paniikki päällä. Lomautusaalto uhkaa ensi vuonna, josta alkuviikosta saatiin esimakua, kun Vaasan kaupunki ilmoitti harkitsevansa koko henkilöstönsä lomauttamista enimmillään kahdeksi viikoksi. Päätöksiä saadaan ensi viikolla. ”
Myönteisenä päätöksenä Pihlajamäki pitää sitä, että mm. eläkeputkeen liittyviä kysymyksiä ja paikallisen sopimisen kehittämistä sekä työttömyysturvan porrastusta ryhdytään valmistelemaan työmarkkinajärjestöjen yhteisessä pöydässä.
”Toivottavasti yhteinen sävel pöydän ääressä istuvien kesken löydetään. Sitähän on yritetty jo pitkään. Jos yhteisymmärrystä ei määräaikaan mennessä synny, hallituksen kontolle jää päätösten tekeminen. Korostan kuitenkin, että työehtosopimukset ovat tasapuolisten neuvottelujen tärkeä tae ja myös tulevaisuudessa työntekijöiden turva.”
Pihlajamäki pitää tärkeänä, että yhtenä työllisyystoimena hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä panostamalla yksilölliseen työnhakuun lisäämällä mm. työvoimapalveluita 50 miljoonalla. ”Valitettavasti kuitenkin samaan aikaan kun työuria pyritään pidentämään, vuorotteluvapaasta ollaan luopumassa. Vuorotteluvapaajärjestelmä on kuitenkin ollut yksi tärkeä palanen erityisesti julkisella sektorilla edistettäessä työhyvinvointia, työssä jaksamista ja sitä kautta pidempiä työuria.”
Budjettiriihen päätös, jonka mukaan valtion budjetista katetaan ensi vuonna Veikkauksen tuottojen putoamisesta mm. koronan seurauksena seurannut vaje, saa niin ikään kiitosta Jytyn puheenjohtajalta. ”Näin turvataan mm. voittoa tavoittelemattomien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaedellytykset. Nykytason säilyttäminen edellyttää päätöksen mukaan 347 miljoonan euron budjettirahoitusta.”
Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.