Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, edistetään työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista sekä muutosturvaa.
Marinin hallituksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.
Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä.
Ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Työnantajien kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna yhteensä noin 10 milj. € vuoden 2029 tasossa tarkasteltuna.
Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää hallituksen esityksiä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi kohtuullisen tasapainoisina palkansaajien turvan kannalta. – STTK ei hyväksy työttömien lisäpäivien poistamista eli niin sanotun eläkeputken tukkimista kokonaan. Kuitenkin päätös lopettaa se asteittain on oikea linjaus keskellä koronakriisiä, joka on heikentänyt Suomen talouden ja työllisyyden näkymiä, Palola toteaa.
STTK on vaatinut tasapainoisia ratkaisuja ikääntyvien työttömäksi joutuvien muutosturvan vahvistamiseksi, eli vastuuta myös työnantajille irtisanomistilanteissa. – Työttömien kurittaminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Tarvitsemme osaamista vahvistamalla, innovaatioita kehittämällä ja kasvun kautta uusia hyviä työpaikkoja.
Hallituksen toimenpiteet muodostavat tärkeän kokonaisuuden, kun tavoitellaan työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Esityksissä tasapaino työttömien turvan varmistamiseksi toteutuu melko hyvin. – Irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymisen nopeuttaminen jo irtisanomisaikana on erittäin hyvä linjaus. Muutosturvamaksu on uusi elementti. Se sisältää työnantajakohtaisen irtisanomisosan, joka kannustaa välttämään ikääntyvien irtisanomista. 55-vuotta täyttäneiden mahdollisuutta siirtyä osa-aikaiseen työhön aiotaan vahvistaa työaikalakia ja työsopimuslakia tarkistamalla. On hyvä, että valmistelu tehdään kolmikannassa, Palola toteaa.
STTK korostaa, että 55-vuotias ei ole työmarkkinoilla vanha, kun tavoitteena on työurien pidentäminen. – Hallituksen linjausten lisäksi huomiota on kiinnitettävä asenteisiin. Ikärasismi on totta suomalaisilla työmarkkinoilla, mutta sitä vastaan on taisteltava yhtä hyvin nuorten pätkätyöläisten kuin ikääntyvien, työttömyysuhan alla olevien kohdalla.