Blogi: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen

Kun oravanpyörässä pyörii

Tee raportti. Lähetä se. Valmistaudu oppituntiin. Ole jämpti, positiivinen ja innovatiivinen. Korjaa kokeet. Anna palautteet. Ole vakuuttava. Ole innostava. Puhu kuuluvasti. Älä välitä oikuttelevasta oppilaasta, hän ei tarkoita pahaa. Laita kalenterikutsut kokoukseen. Valmistele kokous. Sähköposti, lue ja tarkista. Vastaa. Soita kollegalle. Auto pitää tankata. Ruokakaupasta ensi viikon ruuat. Hae lapset tarhasta. Kokkaa. Ole kannustava puoliso. Kuuntele. Älä ole tunteiden vietävänä. Joogaa. Meditoi. Siivoa. Ole läsnä perheelle, lapset ovat vain kerran pieniä. Ole aallon harjalla, katso ajankohtaisohjelma. Kännykkä piippaa ja valo välkkyy, reagoi. Kommentoi ystäväsi täydellistä kuvaa, hän on lomalla etelässä – taas. Älä vertaa, ole tyytyväinen. Pese lasten hampaat, pese omat hampaat, ei liian lujaa. Laita pyykit. Laita lapset nukkumaan. Katso aikataulut. Siivoa lisää. Pakkaa laukku. Lue kirja. Lue kaksi. Älä itke, ei ole mitään syytä. Mene nukkumaan. Nuku. Nuku. Miksi ei uni tule? Nuku, nuku jo – huomenna sama rumba uudestaan!

Kun jatkuvasta kiireestä on tullut osa meidän kaikkien arkipäivää, tarvitaan keinoja tilanteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työhyvinvointityöryhmä pyysi EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaraa avaamaan työhyvinvoinnin terveydellistä merkitystä ja uupumuksen lääketieteellistä jäsennystä.

Parhaimmillaan työ tukee hyvinvointia

Työpaikalla vietetään merkittävä osa ajasta. Koska työ on suuri osa arkea, on tärkeää, että työ tukee osaltaan hyvinvointia. Työllä on parhaimmillaan monia myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Työ tarjoaa toimeentulon lisäksi paljon muuta lisäarvoa elämään, kuten tavoitteellista ja merkityksellistä elämänsisältöä.

– Työuupumuksen varhainen havainnointi ja siihen puuttuminen on sekä työntekijän että työnantajan etu. Kun työn kokee mielekkääksi ja saa siitä arvostusta, vaikuttaa työ myönteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin, kertoo Rytivaara.

Se, että työpaikalla voidaan hyvin, on avain työyhteisön menestykseen.

Mitä työuupumus tarkoittaa ja miten se ilmenee?

Uupumus on moniulotteinen asia, johon liittyy lukuisia tekijöitä.

Työuupumukselle on tyypillistä: voimakas kokonaisvaltainen väsymys, joka ei vähene levonkaan avulla, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.

– Työuupumusta epäiltäessä on syytä kartoittaa myös työntekijän terveydellinen tila, koska esimerkiksi väsymys on yleinen oire, joka voi johtua hoidettavissa olevasta sairaudesta tai häiriöstä. Väsymyksen kartoittamisessa käytetään erotusdiagnostiikkaa, jotta voidaan varmistua, ettei taustalla vaikuta jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, kertoo Rytivaara.

Työuupumuksen jäsentelyä

Työuupumus on oireyhtymä, ei sairaus.

– Lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle. Työuupumukseen kuitenkin liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Esimerkiksi työuupumus ja masennus voivat limittyä, ja työuupumus voi osatekijänä johtaa masennukseen, jäsentää Auli Rytivaara.

Työuupumus on eri asia kuin työstressi.

– Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole pelkästään kielteistä. Uupumus syntyy, kun sopeutuminen ei onnistu, palautumista ei ole riittävästi ja stressitila pitkittyy, Auli Rytivaara kertoo.

Miten työuupumus kehittyy?

Uupumus on salakavalaa ja usein työntekijä uupuu pikkuhiljaa. Oireita on voinut olla jo vuosia ennen kuin asia huomataan.

– Työuupumuksen kehittymisen syistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Teoreettisissa malleissa toistuu todellisuuden ja tavoitetilan välinen ristiriita, kuten työntekijän korostunut motivoituneisuus ja sitoutuminen yhdistettynä työolosuhteisiin, joissa asetettuja tavoitteita tai omia ihanteita ei pysty toteuttamaan, kuvailee Rytivaara.

Mitä työpaikalla tulee tehdä haitallisen kuormittumisen ennalta ehkäisemiseksi?

Työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa on kyse koko työyhteisön yhteisestä asiasta. Työnantaja ja esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita henkisen työkyvyn ylläpitämisessä, mutta jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä.

Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit, niin fyysiset kuin psyykkiset. Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Työnantaja vastaa mm. siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Työntekijän vastuulla on mm. huolehtia ja välittää itsestään ja toisista, noudattaa annettuja ohjeita sekä ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista.

On myös tärkeää, että kaikilla työpaikan eri toimijoilla (esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto) on riittävästi osaamista työhyvinvointiasioissa. Termien ja käsitteiden ymmärtäminen sekä jäsennykseen perehtyminen on tärkeää. Se auttaa tilanteiden tunnistamisessa ja löytämään oikeita ratkaisuja eri tilanteisiin.

Lisätietoa täältä:

Terveyskirjasto Duodecim
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681#s3

Työturvallisuuskeskus
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus/aineistoa_esimiehille
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/asiantuntija-_ja_toimistotyo/psykososiaaliset_kuormitustekijat

Työterveyslaitos
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/

Työsuojelu
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/arviointi

Työturvallisuuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L4


Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä
yksityisen
opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten
yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli
työhyvinvointityöryhmässä”. Työhyvinvointiryhmä julkaisee kevään 2020
aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan kolmas
osa.