Jyty siirtyy jäsenlehdestä vuosijulkaisuun ja satsaa jatkossa entistä enemmän ammattialakohtaisiin sisältöihin. Teimme Jyty-lehden päättymisen kunniaksi katsauksen lehden pitkään historiaan ja merkitykseen.
Jytyn liittovaltuusto teki syyskokouksessaan päätöksen, että Jyty siirtyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä jäsenlehdestä kerran vuodessa ilmestyvään vuosijulkaisuun. Tämä tarkoittaa sitä, että joulukuun alussa ilmestynyt Jyty-lehti on lajiaan viimeinen. Vuoden 2026 alkupuolella myös erillinen verkkolehti integroidaan liiton nettisivuille, jonne sisällöt jatkossa tuotetaan.
Uskon, että tämä kanavauudistus sekä panostaminen digitaalisiin sisältöihin ja eri ammattialojen aiheisiin parantaa jäsenkokemustamme.
”Vaikka lehti loppuu, timanttiset sisällöt ja jytyläinen tarinankerronta jatkuvat – formaatti ja kanavat vain muuttuvat. Uskon, että tämä kanavauudistus sekä panostaminen digitaalisiin sisältöihin ja eri ammattialojen aiheisiin parantaa jäsenkokemustamme”, sanoo Jytyn viestintäjohtaja Jaana Parkkola.
Parkkola kertoo silti ymmärtävänsä niitä jytyläisiä, jotka jäävät kaipaamaan printtilehteä. Onhan Jyty-lehdellä pitkä, 76-vuotinen historia.
”Olemme Jytyn viestinnässä tehneet jäsenlehteä täydellä sydämellä – printtilehti on ollut meille ikään kuin viestinnän kruunujalokivi”, päätoimittajana lehteä luotsannut Parkkola kuvaa.
Printti ei myöskään kokonaan lopu jäsenviestinnässä, sillä kerran vuodessa ilmestyvä vuosijulkaisu tupsahtaa edelleen jytyläisten postiluukuista sisään.
”Vuosijulkaisun sisällöt tehdään alusta asti elämään myös diginä. Sisältöjen on toimittava soljuvasti eri kanavissa, ja meidän on ajateltava entistä enemmän niin sanotusti kuva ja some edellä”, Parkkola luonnehtii viestinnän muutosta.
Jytyn edellinen viestintäjohtaja Kari Hietamäki toimi Jyty-lehden päätoimittajana 22 vuoden ajan. Hän muistelee lehden tekoa lämmöllä.
”Erityisesti muistuu mieleen presidentti Tarja Halosen haastattelu presidentin linnassa vuonna 2009. Lisäksi monet muut liiton edunvalvontaan liittyneet vaikuttajajutut, kuten valtioneuvoston jäsenten haastattelut, ovat jääneet mieleen”, Hietamäki kertoo.
”Tärkeitä ja mieleenpainuvia olivat myös jäsenistön kohtaamiset eri puolilla Suomea niiden yli 20 vuoden aikana, joita Jytyssä ja sitä edeltävässä KVL:ssä sain kokea. Esimerkiksi jäsenistön vuosittaisista talvi- ja syyspäivistä tehdyistä juttukeikoista on jäänyt lämpimät muistot. Ne jos mitkä ovat olleet iloisia ja hauskoja tapaamisia sekä upeita osoituksia jäsenistön talkoohengestä”, Hietamäki muistelee.
Postin rajut jakeluhintojen korotukset ja viestinnän digitalisaatio vaikuttivat Hietamäen mukaan lehdentekoon ja ilmestymiskertoihin erityisesti 2010-luvulla. Lehden rooli viestinnässä muuttui vuosien myötä.
Nyt artikkelisisällöt siirtyvät lopullisesti digiin, ja uskon, että niiden merkitys jäsenille kehittyy entisestään.
”Jyty-lehti on aina muuttunut maailman mukana. Nyt artikkelisisällöt siirtyvät lopullisesti digiin, ja uskon, että niiden merkitys jäsenille kehittyy entisestään”, Hietamäki kuvaa.
Video YouTubessa, animaatio Instagramissa, mainos Facebookissa ja verkkolehti internetissä. Tätä lehden kehityskulkua ei varmasti olisi päätoimittaja Bobi Taulamo osannut ennustaa, kun ensimmäinen Jyty-lehti näki päivänvalon vuonna 1949. Lehti oli tuolloin nimeltään Kunnallisvirkamies ja kooltaan nelisivuinen.
Ensimmäisen lehden kansiotsikoita olivat muun muassa: ”Ajamme koko yhteiskunnan ensiarvoista etua”, ”Virkasäännöt ajanmukaisiksi” ja ”Mitä on tehtävä henkisen työn hyväksi?”
“Vaikka lehden nimi, formaatti, konsepti, ulkonäkö ja julkaisukanavat ovat muuttuneet valtavasti, ydin on sama. Vain hieman päivitettyinä tähän päivään voisivat samat otsikot olla kuin vuoden 2025 Jyty-lehdestä”, kertoo Jytyn viestintäasiantuntija Sanna Pyysalo, joka on toiminut Jyty-lehden toimitussihteerinä ja tuottajana vuosina 2014–2025.
Kunnallisvirkamiesliiton (KVL) jäsenlehden nimeksi vaihtui vuonna 1988 Kunnan ammattilaiset. Seuraava muutos koitti vuonna 2005, kun KVL muuttui Jytyksi ja samalla lehti Jyty-lehdeksi.
Lehden kovaa ydintä ovat aina olleet jäsenten edunvalvonta, työmarkkinat ja työehtoihin liittyvät sisällöt, mutta yhteiskunnan ja viestintäkulttuurin muuttuminen on näkynyt myös Jyty-lehdessä. Tekstimassat ovat lyhentyneet, visuaalisuus lisääntynyt ja aihekirjo täydentynyt erityisesti työhyvinvointiin liittyvillä teemoilla.
Suurimpia muutoksia on ollut monikanavaisuuden lisääntyminen.
“Suurimpia muutoksia on ollut monikanavaisuuden lisääntyminen. Painettua ja kotiin toimitettua lehteä ovat tulleet täydentämään näköislehti, verkkolehti, videot ja erilaiset sosiaaliseen mediaan konseptoidut sisällöt”, Pyysalo kuvailee.
Samalla kun viestintä on digitalisoitunut, on myös printtilehtien ilmestymismäärä vähentynyt. Muiden viestintäkanavien hoitaessa sujuvasti ja nopeasti ajankohtaisviestinnän tehtäviä on Jyty-lehti toiminut taustoittavana, työelämän ilmiöitä ja Jytyn jäseniä esiintuovana premium-tuotteena.
”Aika aikaansa kutakin. Luopumisen taito on hyvä osata”, kirjoitti Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Jyty-lehden Vieraskynä-palstalla joulukuussa 2025 – tietämättä kirjoittavansa kolumniaan viimeiseen nykymuotoiseen lehteen.
“Jyty-lehti on ollut vuosikymmenien aikana rakas sekä lukijoille että meille tekijöille, ja luopumisen hetki on haikea. Mutta samalla kun jostain luovutaan, jotain saadaan tilalle”, Pyysalo toteaa.
Formaatti, konsepti ja julkaisukanavat kehittyvät jälleen kerran, mutta ytimestä ei luovuta. Jytyn monikanavaiset sisällöt käsittelevät tulevaisuudessakin jäsenten edunvalvontaa, työsuhteen ehtoja, jytyläisiä ammatteja ja työhyvinvointia.
“Päätoimittaja Bobi Taulamokin olisi varmasti tyytyväinen näkemäänsä”, Pyysalo arvelee.
Lue lisää Jyty-lehden historiasta: Jyty-lehti 70 vuotta – historiajuttu vuodelta 2019