Hallitus linjasi puoliväliriihessä selkeistä tavoitteista työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja kotouttamisen kehittämiseksi. Työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen pyritään vähintään 10 000 henkilön vuosittaiseen lisäykseen. Tavoitteena on vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys.
STTK:n hallitus pitää tavoitetta oikean suuntaisena ja oikein mitoitettuna. ─ Päätös on merkittävä, sillä sen avulla etsitään ratkaisuja yhteen Suomen suurimmista tulevaisuuden haasteista eli kestävyysvajeeseen. Vanheneva väestö, ikäsidonnaisten menojen kasvu ja alhainen syntyvyys muodostavat yhtälön, joka vie koko hyvinvointivaltion rahoituksen vaakalaudalle, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
STTK pitää samanaikaisesti välttämättömänä, että Suomi ennaltaehkäisee ja kitkee työelämässä tapahtuvaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. ─ Hyväksikäyttö ei kuulu suomalaisille työmarkkinoille. Sen kitkeminen edellyttää nykyistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä, valvontaresursseja ja työelämän asennemuutosta. Meidän on pidettävä kiinni kaikkien työmarkkinoilla olevien yhdenvertaisesta kohtelusta. Ulkomailta rekrytoitavat osaajat eivät ole toisen luokan kansalaisia emmekä saa turtua ajatukseen kaksista työmarkkinoista, Palola korostaa.
Kansainvälisen rekrytoinnin pitää olla eettistä. ─ On noudatettava eettisen rekrytoinnin pelisääntöjä. Tavoitteena eivät saa olla säästöt tai työehtojen polkeminen. Suomi ei myöskään voi siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi, eli rekrytoida koulutettuja avainosaajia maista, joissa heistä on pulaa. Eettisen rekrytoinnin periaatteisiin kuuluu myös, että ammattilaisia rekrytoitaessa heidän etenemistään tuetaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Täydennyskoulutuksen ja pätevöitymisen polut eivät ole vielä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä riittävällä tolalla. Tämä asia pitää saada kuntoon, Palola toteaa.
Kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen edellyttää työelämältä riittäviä valmiuksia ottaa vastaa ulkomainen työntekijä. STTK on esittänyt, että työperäisen oleskeluluvan saaville luotaisiin omat kotoutumisen palvelut. Niissä keskeistä olisivat työelämän pelisäännöt, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä riittävä kielitaito.
Työpaikkojen tulisi myös tarjota riittävä perehdytys ja ohjeistus työhön, työtapoihin ja työpaikan kulttuuriin. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi edellyttää, että kaikilta työpaikoilta löytyvät riittävät valmiudet tukea esimerkiksi Suomeen asettumista tai kielitaidon saavuttamista. ─ Nämä ovat avainasioita, jos haluamme ihmisten ottavan paikkansa osana suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.