STTK:n hallitus arvioi heikentyneiden talouskasvuennusteiden olevan huolestuttavia maan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
– Kun talouskasvun heikkeneminen yhdistyy maailmantalouden [monenlaiseen] epävakauteen, hyvä työllisyyskehitys voi jäädä haaveeksi. Se olisi tuhoisaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja palveluille, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
STTK korostaa, että työllisyysaste yhdistettynä Suomen demografiseen kehitykseen ja alhaisiin syntyvyyslukuihin on pidemmällä tähtäimellä Suomen kohtalonkysymys. – Hyvinvointi syntyy työstä. Ilman työtä ja verotuloja palvelut eivät toimi ja se puolestaan lisää eriarvoisuutta. Tämä ei saa olla Suomen tie.
Suomalaisten työmarkkinoiden ikävimpiä piirteitä on ikääntyneiden syrjintä. Kyse ei ole eri sukupolvien vastakkainasettelusta työelämässä vaan siitä, että todennäköisyys joutua työttömäksi kasvaa selvästi 55 ikävuoden jälkeen.
– 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa ikääntyneiden työllisyys on selvästi heikoin. Suomessa 55-64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2016 oli 62,5 prosenttia kun se esimerkiksi Ruotsissa oli 76,4 ja Islannissa peräti 83,9 prosenttia (lähde Eurostat). Kun lisäksi otetaan huomioon ikäryhmässä olevat noin 25 000 piilotyötöntä, tarvitaan nopeita toimenpiteitä ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Palola vaatii.
STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ja työssä pysymiseksi. – Työllisyyspalveluja on tehostettava erityisesti yli 55-vuotiaiden osalta jo irtisanomisen aikana. Työkyky- ja kuntoutuspalveluita on vahvistettava ja myös työttömät saatava vahvemmin työterveyshuollon piiriin. Osaamistarpeita työpaikalla on jatkuvasti kartoitettava ja ennakoitava.
STTK vaatii tuotannollis-taloudellisen irtisanomisprosessin täsmentämistä. – Työnantajan on ennen irtisanomista kirjallisesti selvitettävä ja yksilöidysti perusteltava, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä kriteerit, miten irtisanottavat valitaan. Henkilöstön edustajalla on oltava vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle, STTK esittää.
Osa-aikatyö on vaihtoehto ikääntyvälle, jolle kokoaikatyö ei terveydellisistä syistä sovi.
– STTK esittää subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön, jos työntekijä haluaa terveydellisistä tai työkykyyn liittyvistä syistä tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Työntekijällä on säilyttävä oikeus halutessaan palata kokoaikatyöhön.
STTK esittää myös työnantajan sivukulujen määräaikaista poistamista, kun työnantaja työllistää yli 55-vuotiaan työttömän. Tämä voisi olla kokeilu ja sen jatkoa arvioitaisiin kokemusten pohjalta.
– Olemme laskeneet, että jos työnantajan sivukulut poistuisivat määräajaksi (esimerkiksi yksi vuosi), ja jos sen seurauksena kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista työllistyisi, se merkitsisi 6 000 työllistä lisää. Taloudellinen kannuste työnantajille on yksi keino ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Antti Palola sanoo.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, p. 040 509 6030.
Liitteenä: Pohjoismaiden vertailu ikääntyneiden työllisyydestä (Eurostat)
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.