Ilmoittautuminen käynnissä
Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.
Matala palkkataso voi johtua niin pienistä tuntiansioista kuin vähäisestä työajasta, ja usein osa-aikaisissa töissä tuntiansiokin on alhainen. Työmarkkinoiden selkeitä pidemmän ajan trendejä ovat olleet osa-aikaisen työn ja itsensä työllistäjien määrän kasvu sekä kokoaikatyön osuuden väheneminen.
Suomen vähäistä matalapalkkatyön määrää selittävät institutionaaliset tekijät, kuten kattava ja keskitetty palkoista sopiminen. Samat tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet korkean rakenteellisen työttömyyden syntymiseen ja vaikeuttaneet osaamiseltaan ja kyvyiltään alhaisen tuottavuuden henkilöiden osallistumista vapaille työmarkkinoille.
Vertailumaiksi selvitykseen valittiin Tanska, Saksa, Alankomaat sekä Iso-Britannia. Vertailumaissa matalapalkkatyötä tekevien osuus työvoimasta on Suomea suurempi ja työttömyysaste pienempi. Kaikissa vertailumaissa on myös tehty sosiaaliturvaan, työnvälitykseen ja matalapalkkatyöhön liittyviä uudistuksia, joista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää Suomessa.
Vertailumaissa tehdyt ratkaisut ja uudistusten toteutustavat eroavat toisistaan. Tavoitteenasettelu on kuitenkin ollut kaikissa maissa samankaltainen: keskeisinä tavoitteina on ollut työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisääminen sekä sosiaaliturvan kustannusten pienentäminen. Näiden tavoitteiden valossa uudistukset ovat olleet pääosin onnistuneita ja työllisyysaste on parantunut kaikissa vertailumaissa.
Matalapalkkaisen työn on todettu kansainvälisesti lisäävän todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin kokoaikaisiin tehtäviin ja korkeammille tuntipalkoille. Tämä havainto koskee erityisesti nuoria. Vanhempia ja hiljattain työttömäksi jääneitä työntekijöitä matalapalkkatyön tekeminen ei kuitenkaan auta palaamaan työmarkkinoille pysyvään ja kokoaikaiseen työsuhteeseen, vaikka se saattaa lisätä tuloja pelkkään työttömyyskorvaukseen verrattuna.
Huolimatta parantuneesta työllisyystilanteesta köyhyysriski ei ole vertailumaissa uudistusten myötä alentunut. Tanskassa ja Isossa-Britanniassa sosiaaliturvan heikentämisen on havaittu johtaneen köyhyyden lisääntymiseen. Saksan Hartz-uudistukset ovat lyhentäneet keskimääräistä työttömyysjakson kestoa, mutta samalla ne ovat alentaneet keskimääräistä palkkatasoa.
Selvityksessä annetaan vertailumaiden kokemusten pohjalta suosituksia, mikäli työvoiman tarjontaa halutaan lisätä myös Suomessa. Lineaariseen malliin ja tulorekisterin tehokkaaseen käyttöön perustuva ennakoitava ja ymmärrettävä sosiaaliturvajärjestelmä lisää työvoiman tarjontaa vähentämällä kannustin- ja byrokratialoukkuja. Toimiva ja riittävästi resursoitu työnvälityksen palvelujärjestelmä, joka ottaa huomioon myös alemman tuottavuuden työntekijöiden aseman, ohjaa työntekijän tarvitsemiensa palveluiden ääreen. Lisäksi laajapohjainen ja huolellinen uudistusten valmistelu tuottaa todennäköisesti parempia tuloksia kuin nopea ja radikaaleihin muutoksiin tähtäävä uudistustyö.
Selvityksen toteuttivat Oxford Research Oy, MDI Oy sekä Kuntoutussäätiö. Kansainväliseen aineistonkeruuseen osallistuivat Saksassa IW Köln, Alankomaissa Tilburgin yliopisto ja sen ReflecT-tutkimusryhmä, Iso-Britanniassa CSES Ltd ja Tanskassa Oxford Research A/S. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Arttu Vainio, Oxford Research Oy, +358 40 734 2555, arttu.vainio(at)oxfordresearch.fi
Raportti: Matalapalkkatyön yleistyminen ja suomalainen sosiaaliturva – Muutoksen vaikutukset kansainvälisen kokemuksen valossa