Työaikajoustot:
Epävarmuutta oman työn tulevaisuudesta, työuupumusta ja yksinäisyyttä. Olisiko nelipäiväisestä työviikosta pelastajaksi työhön liittyvältä ahdistukselta, Annina Ropponen?
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen ei tyrmää lyhyemmän työajan etuja.
”Lyhytaikaiset kokeilut nelipäiväisestä työviikosta ovat olleet myönteisiä, etenkin jos koko työyhteisö siirtyy tekemään lyhyempää viikkoa. Kannattaa silti miettiä tarkkaan, miten työt organisoidaan, jotta kaikki saadaan toimimaan. Työpaikalla saatetaan myös sopia, että palkka pysyy lyhyemmästä työajasta huolimatta ainakin alkuun ennallaan”, Ropponen sanoo.
Malleja työaikakokeiluihin on monia. Eräässä työpaikassa todettiin, että täyden työpäivän sijaan työt ehtii hoitaa kuudessa tunnissa, jolloin viikkoon saadaan huokoisuutta. Joillain työpaikoilla työaikaa ei lyhennetä, samat työt vain tehdään ripeämmin neljässä päivässä. Sitten koittaa pitkä viikonloppu.
Jos tietää saavansa riittävästi aikaan lyhyemmässä ajassa, ja hallitsee ajankäyttöään, tiiviimpi viikko voi sopia hienosti.
”Esimerkiksi Pohjois-Suomessa työmatkat saattavat olla niin pitkiä, että moni arvostaa, kun yhden työpäivän työmatkat jäävät kulkematta. Toisaalta säännöllisesti kuusituntista työpäivää tekevät perustelevat valintaansa käytännön syillä: lapsiperheessä arjen pyöritys helpottuu, kun työaika on lyhyempi.”
Myönteisimmin lyhyempään työaikaan suhtautuvatkin ne, joiden elämä helpottuu.
”Kiireen ja työajan paineen kokeminen on yksilöllistä. Jos tietää saavansa riittävästi aikaan lyhyemmässä ajassa, ja hallitsee ajankäyttöään, tiiviimpi viikko voi sopia hienosti.”
Valkokaulustyöntekijöiden lyhyempiä työviikkoja tutkaillessa unohtuu, että monella teollisuuden alalla on kautta aikojen ollut käytössä nelipäiväinen työviikko: Kahta kahdentoista tunnin aamuvuoroa seuraa kaksi kahdentoista tunnin yövuoroa. Sen jälkeen koittaa kuuden päivän vapaat.
”Työntekijät pitävät mallista, mutta ihmisen fysiologian näkökulmasta sen etuna on myös se, että vuorokausirytmin sekoittuminen on maltillista yövuorojen aikana ja niiden jälkeen on aikaa nukkua. Vapaalla ehtii myös tehdä enemmän muita asioita, harrastaa ja auttaa vaikka vanhempia.”
Yhteiskunta on muuttunut vapaa-aikamyönteisemmäksi, ja vapaa-ajan arvostus on kasvanut. Tutkimukset osoittavat, etteivät etenkään nuoremmat ikäluokat halua satsata ja sitoutua työhön yhtä intensiivisesti kuin aiemmin oli tapana.
Työn tekemisen rytmi on monen mielestä tiivistynyt entisestään koronan jälkeen. Hybridityössä on monia hyviä puolia, joista yksi voi olla juuri se, ettei etätyöpäivinä aikaa mene työmatkoihin. Toisaalta työn tauottaminen voi olla vaikeaa. Periaatteessa on puolen tunnin ruokatauko, mutta tuleeko lounas syötyä koneen ääressä vai pystyykö taukoa ylipäätään pitämään loputtomassa Teams-putkessa?
Ei ihme, jos lyhyempi työviikko tai muut työaikajoustot houkuttavat.
”Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos ihmisillä on jaksamisen kanssa ongelmia esimerkiksi terveyshuolien tai elämäntilanteen vuoksi, lyhyempi työaika voi tuoda helpotusta. Jos työaikaa lyhennetään yksilöllisesti, tilannetta voitaisiin katsoa kuukauden pari, helpottuuko työntekijän tilanne ja miettiä sitten jatketaanko vai onko halua palata täyteen työaikaan.”
Meillä unohtuu herkästi, ettei kaikkien tarvitsisi saada samoja etuja yhtä aikaa. Joustaa voidaan yksilöllisesti, kunhan kohtelu on yhdenvertaista.
Työaikajoustot ovat sopimuskysymyksiä.
”On vain mietittävä, miten soveltaa niitä eri aloilla ja työpaikoilla. Meillä unohtuu herkästi, ettei kaikkien tarvitsisi saada samoja etuja yhtä aikaa. Joustaa voidaan yksilöllisesti, kunhan kohtelu on yhdenvertaista. Parhaimmillaan näin myös tapahtuu monella työpaikalla jo nyt.”
Nimi: Annina Ropponen
Työ: Työkuormituksen hallinnan tutkimusprofessori Työterveyslaitoksella
Koulutus: Terveystieteiden tohtori ja kansanterveystieteen dosentti