Ennustan, että vuonna 2026 moni pysähtyy ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kysymään kuka Suomessa oikeasti puolustaa työntekijöiden oikeuksia.
Vielä muutama vuosi sitten oli helppo tuudittautua huolettomaan tunteeseen. Saattoi uskoa siihen, että lakisääteinen turva riittää, työelämän pelisäännöt on luotu ja oikeudet pysyviä.
Näin ei ole.
Suomalaista työelämää on viime vuosina nakerrettu pala palalta, ja viimeistään nyt on aika havahtua siihen, että kehitys voi kulkea myös taaksepäin.
Maamme nykyinen hallitus on halunnut muuttaa työelämää, ja muuttunut se onkin. Me Jytyssä olemme yhtä mieltä siitä, että työelämän pitää kehittyä mutta täysin eri mieltä siitä, että nyt olisi otettu askelia oikeaan suuntaan.
Olen aina uskonut siihen, etteivät työntekijöiden ja työnantajien edut ole ristiriidassa keskenään – molempien on voitava hyvin, jos halutaan menestyä. Kestävää työelämää ei rakenneta vastakkainasettelulla vaan luottamuksella. Viimeaikaisille lakiuudistuksille on kuitenkin vaikea löytää muita kuin ideologisia perusteita.
Työntekijä ei tiedä, mikä on riittävä irtisanomisperuste. Työnantaja ei tiedä, miten lakia pitäisi soveltaa. Kukaan ei voita.
Henkilöperusteista irtisanomista on helpotettu, yt-lain soveltamisalaa supistettu, sosiaaliturvan tasoa leikattu voimakkaasti ja palkankorotuksia pyritty rajoittamaan sitomalla sovittelijan kädet vientimallia koskevalla lainsäädännöllä. Perusteettomia määräaikaisia työsuhteita lisäävä lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Uudistettujen lakipykälien tulkintoja joudutaan hakemaan eri oikeusasteista vuosien ajan. Epävarmuus kasvaa. Työntekijä ei tiedä, mikä on riittävä irtisanomisperuste. Työnantaja ei tiedä, miten lakia pitäisi soveltaa. Kukaan ei voita.
Kun elämä on epävarmaa, liitto on työntekijän turvaverkko. Me turvaamme selustasi. On järkevää vakuuttaa oma työelämä – vakuutammehan kotimme, automme ja koirammekin.
Kuulumalla liittoon sinulla on aina joku puolellasi. Liitto tarkoittaa konkreettista apua, osaamista ja selkänojaa sekä ihmisiä, jotka tuntevat työelämän pelisäännöt ja seisovat rinnallasi silloin, jos niitä rikotaan.
Näin on esimerkiksi silloin, jos työsuhde päättyy yllättäen epämääräisillä perusteilla, toisiaan seuraavista määräaikaisuuksista tulee pysyvä olotila, palkkalaskelma ei pidä paikkaansa tai lomapäivissä on epäselvyyksiä.
On järkevää vakuuttaa oma työelämä – vakuutammehan kotimme, automme ja koirammekin.
Liittoon kuuluminen ei ole turhaa, vaikkei mitään kamalaa koskaan tapahtuisikaan. Liitto auttaa kehittämään osaamista, tarjoaa mielekkäitä tapahtumia ja väylän keskustelulle kollegoiden kanssa.
Ennen kaikkea liitto neuvottelee puolestasi myös kunnolliset työehdot ja palkantarkistukset. On hienoa, jos työnantajan kanssa pystyy myös itse sopimaan palkankorotuksia, mutta monessa tehtävässä se ei ole realismia.
Liitto ei ole vain yksilön turvaa, se on myös joukkovoimaa. Jos liittoja ei olisi, työelämää kehitettäisiin kovin kapeasta näkökulmasta. Kuka silloin huolehtisi työntekijöiden oikeuksista tai muistuttaisi, että kestävä työelämä syntyy yhteistyöllä, ei sanelulla?
Työelämää koskevia päätöksiä tullaan aina tekemään, oli työntekijöillä edustusta tai ei. Ilman liittoja päätöksiä ei kuitenkaan tehtäisi työntekijöitä kuunnellen. Ammattiliittojen kautta työntekijöiden ääni kuuluu neuvottelupöydissä, lainsäädäntövalmistelussa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Ammattiliittojen kautta työntekijöiden ääni kuuluu neuvottelupöydissä, lainsäädäntövalmistelussa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Vuonna 2026 liittoon kuuluminen on kannanotto. Se on päätös olla mukana puolustamassa oikeudenmukaista ja kestävää työelämää. Se ei ole takertumista menneeseen vaan tulevaisuuden rakentamista.
On aina trendikästä pitää kaverin puolta ja olla mukana tekemässä parempaa työelämää – vuonna 2026 enemmän kuin koskaan.
Puheenjohtaja
puh. 050 591 2341 jonna.voima@jytyliitto.fi
Suosittelen lukemaan myös edunvalvontajohtajamme Jukka Maarianvaaran blogikirjoituksen määräaikaisten työsuhteiden vapauttamisen vaikutuksista. Lakimuutoksen vaikutukset osuisivat erityisen raskaasti naisvaltaisilla aloilla työskenteleviin ja nuoriin työntekijöihin. Kirjoitin myös itse aiheesta kolumnin Uusimaa-lehteen.