Työllisyyspalveluiden työntekijät ovat olleet tyytymättömiä kuntatyönantajien tekemiin työaika- ja palkkapäätöksiin.
Tiivistelmä:
Työaikaan ja palkkaan liittyvät linjaukset ovat herättäneet suurta tyytymättömyyttä työllisyyspalveluiden henkilöstössä eri puolilla Suomea. Työllisyyspalvelut ovat olleet kohta lähes vuoden kuntien hoidettavana, eikä siirtymä valtiolta ole tapahtunut ongelmitta.
Ammattiliitto Jyty on huolissaan työntekijöiden jaksamisesta, jota muutosprosessi tuntuu nakertaneen pala palalta. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi Jytyn pitämissä työllisyyspalveluiden infoissa, joissa keskustelu on ollut vilkasta.
– Olemme keränneet yhteen työntekijöitä askarruttaneita kysymyksiä. Eniten tyytymättömyyttä ovat herättäneet työaikoihin tulleet muutokset ja palkkojen yhteensovittaminen kuntapalkkoihin, kuvaa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Moni kuntatyönantaja on yksipuolisesti päättänyt siirtää työllisyyspalveluissa työskenteleviä työntekijöitä yleistyöaikaan, jolloin työntekijöiden viikkotyöaika on pidentynyt kahdella tunnilla. Lisäksi esimerkiksi valtiolta siirtyneiden ja kunnissa työskennelleiden työntekijöiden välisissä palkoissa on eroja, vaikka työtehtävät ovat samat.
– Jyty aikoo selvittää tehtyjen päätösten oikeellisuuden. Työehtosopimuksen vastaiset päätökset tullaan riitauttamaan, mikäli niitä ei neuvotteluteitse saada korjattua, Voima toteaa.
Voima ihmettelee, miksi kunnissa ei ole kuunneltu paremmin työllisyyspalveluiden henkilöstöä muutoksen läpiviennissä.
– Tämä olisi ollut täydellinen hetki sitouttaa työllisyyspalveluiden henkilöstöä ja kehittää työnantajamainetta. Jos työntekijöiden hyvinvoinnista ja kilpailukykyisistä työsuhteen ehdoista huolehditaan, tilanne voi vielä muuttua parempaan suuntaan, Voima sanoo.
Jytyn liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko muistuttaa henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta erityisesti muutosprosessin aikana.
– Työllisyyspalveluiden siirto valtiolta kunnille osui lähes pahimpaan mahdolliseen aikaan, kun työttömyysluvut ovat olleet huippulukemissa. Muutosprosessi yhdistettynä kasvavaan työkuormaan on ollut henkilöstölle raskas yhtälö, Hovi-Kuikko huomauttaa.
Monessa kunnassa on tämän vuoden aikana käyty yhteistoimintaneuvotteluja. Merkittävimpiä syitä heikentyneeseen kuntatalouteen on lisääntynyt työttömyys. Työttömyysetuuksien uusi rahoitusmalli on lisännyt kuntien osuutta maksuista niin, että kunnat rahoittavat tänä vuonna jo noin kolmasosan kaikista työttömyysetuuksista.
Nykyään kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle jo 100 työttömyyspäivän jälkeen, kun aiemmin raja oli 300 päivää. Kunnan rahoitusosuus kasvaa voimakkaasti sitä mukaa, kun työttömyys pitkittyy. Erityisen kalliiksi kunnille tulee siis pitkäaikaistyöttömyys.
– Nyt jos koskaan tarvitsemme toimivia työllisyyspalveluja. Panostaminen työllisyyspalveluihin hyödyttää koko kuntaa, koska se vähentää työttömyyden kustannuksia ja vahvistaa taloutta, Hovi-Kuikko toteaa.
Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto kokoontuu syyskokoukseen Seinäjoella 19.–20.11.2025.
Lue lisää työllisyyspalveluiden työntekijöiden edunvalvonnan ajankohtaisista asioita Jytyn sivuilta.
Lisätietoja:
Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Jytyn liittovaltuuston puheenjohtaja Seija Hovi-Kuikko, puh. 0400 658 753, seija.hovi-kuikko@jytyhallinto.fi
Ammattiliitto Jyty on monia eri aloja yhteen kokoava liitto, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtiolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistömme toimii mm. pelastustehtävissä, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työssä, sosiaali- ja terveysalalla, maatalouslomittajina, nuorisotyössä, kirjastoissa sekä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävissä. Tehtävämme on rakentaa hyvää ja oikeudenmukaista työelämää – sillä sinun työsi on tärkeä.