Jytyn uusi liittovaltuusto pitää äärimmäisen tärkeänä, että yhteistoimintaa työpaikoilla koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi. Jotta mm. paikallisen sopimisen lisääminen olisi mahdollista, se edellyttää yt-lain kokonaisvaltaista uudistamista.
Nykyinen yt-laki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Sen toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita ja kokemukset työelämästä osoittavat, ettei laki enää täytä kaikkia sille asetettuja tavoitteita.
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on lähettänyt yhteistoimintalain uudistamista koskevan esityksensä lausuntokierrokselle, joka päättyy 15.1.2021.
Jytyn liittovaltuusto painottaa, että yt-lain tarkoituksena on ennen kaikkea kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla tehtäviin päätöksiin, joissa tosiasiallisesti käsitellään yrityksen tai yhteisön toimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Jytyn liittovaltuusto korostaa, että paikallisen sopimisen jatkuva lisääntyminen ei muuta sopimustoiminnan perusasetelma eli sitä, että sopimus vaatii aina vähintään kaksi osapuolta eikä sopiminen saisi koskaan olla sanelua. Jyty pitää tärkeänä, että tulevaisuudessakin henkilöstöä edustaa ja heidän puolestaan neuvottelee luottamusmies, jolla on liiton koulutuksen ja tuen kautta taito ja osaaminen neuvotella työntekijöiden työehdoista.
Pidemmän aikaa on ollut jo nähtävissä, että nykyinen yt-laki ei ole toimiva ja se on ollut valitettavasti hyvin pitkälle ns. irtisanomislaki. Se ei ole velvoittanut eikä kannustanut osapuolia jatkuvaan vuoropuheluun, joka on toimivan yhteistoiminnan ja jatkuvasti lisääntymässä olevan paikallisen sopimisen yksi keskeinen kriteeri, liittovaltuusto huomauttaa.
Liittovaltuusto vaatii, että työntekijöiden tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja muutostilanteiden osalta aidosti toteutuvat. Esimerkiksi taloutta koskevat tiedot tulisi antaa henkilöstön edustajille salailematta ja automaattisesti. Sitä vaatii työntekijöiden oikeusturvakin mm. henkilöstön vähentämistilanteessa.
Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna kollektiivinen irtisanominen on vertailututkimusten mukaan Suomessa huomattavan helppoa. Myös lomautuksien käyttäminen on mahdollista monia muita kilpailijamaita yksinkertaisemman prosessin kautta.
Jytyn liittovaltuusto edellyttää, että työnantajan tulisi tuotannollisissa ja taloudellisissa tilanteissa nykyistä yksityiskohtaisemmin perustella irtisanomis- ja lomautustoimien syyt ja kartoittaa ennen kaikkea mahdolliset vaihtoehdot.
Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on Jytyn liittovaltuuston mukaan oltava työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantaminen, jolla luodaan puitteet koko työyhteisön kehittämiselle johdosta aina suorittavaan portaaseen.
Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen kirjaukset antavat Jytyn liittovaltuuston mukaan hyvän pohjan uudistukselle. Myönteisenä sisältönä esityksessä on mm. lakiin ehdotettu uusi käytäntö, jolla työnantajan ja henkilöstön suhteita kehitettäisiin niin, että työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain. Osana vuoropuhelua työnantaja laatisi yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka avulla kehitettäisiin mm. henkilöstön osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.
Jytyn liittovaltuusto pitää valitettavana sitä, että lausuntokierrokselle lähteneen kolmikantaisen työryhmän laatima esitysmietintö ei ollut yksimielinen.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi, puh 040 5945872
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.