Viikon vellonut skandaali yksityisten hoivakotien ympärillä on ikävällä tavalla osoittanut, että vanhusten perusoikeuksiin kuuluvasta hoivan tasosta on liian monessa hoivalaitoksessa ja -yksikössä tingitty laadun kustannuksella voittojen maksimoimiseksi. Keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt, että vanhusten hoivapalveluista pääosa (57 %) painottuu kotihoitoon, jossa ongelmat ovat yhtä vakavia.
Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kotihoitoa vaivaa paheneva resurssipula, joka näkyy riittämättömänä henkilöstön määränä.
– Kotihoitoon kaivataan ennen kaikkea lisää henkilöstöresursseja, jolla varmistetaan hoivatyön laatu. Tarvitaan sitovaa vanhustyön – kotihoidon ja laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Pelkkään hyvään tahtoon tai yritysten yhteiskuntavastuuseen ja omavalvontaan ei voi luottaa, Pihlajamäki korostaa.
– Vanhustenhoidosta on tullut kovaa bisnestä, jossa yritysten voiton tavoittelu ajaa inhimillisyyden yli. Yhteiskunnassamme on noussut vallalle näkemys, jossa vanhustenhoito nähdään menoeränä. Olemme vedenjakajalla, jossa kyse on ennen kaikkea arvovalinnasta, miten hoidamme ikääntyvää väestöämme ja miten kunnioitamme vanhenevia läheisiämme, Pihlajamäki sanoo.
Yhä useampi vanhus asuu viimeiset vuotensa omassa kodissaan kotihoidon palvelujen piirissä. Vanhuspalvelulaki suosii kotihoitoa, jolloin laitoshoitopaikkoja on vähennetty. Samalla kotihoitoon siirretyt vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. Vuonna 2015 lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) kotihoidon piirissä olevasta kärsi muistisairaudesta.
Kotihoitoala on hyvin naisvaltainen ja Jytyn jäsenistöstä sen piirissä toimii merkittävä osa. Kotihoidon asiakkaan luona tehtävät käynnit voivat vaihdella muutamista kerroista kuukaudessa useisiin käynteihin vuorokaudessa. Kotipalvelun työntekijän vastuulla voi olla työvuoronsa aikana kotikäyntejä jopa 15-20. Kun lasketaan siirtymiset paikasta toiseen vaikkapa omalla autolla, kohtaamiset hoitotoimenpiteineen jäävät työpäivän aikana todella lyhyiksi, minimissään 10-15 minuutiksi.
NORDCARE2-tutkimuksen mukaan kotihoidon työolot ovat heikentyneet ja asiakasmäärät nousseet merkittävästi. Samalla kotihoidon työntekijöiden työpaine on noussut Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle, joka on näkynyt esimerkiksi palkallisen ja palkattoman ylityön lisääntymisenä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna vanhustyön henkilöstömitoitus on Suomessa pienin.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin mukaan miljardi euroa vuodessa nostaisi Suomen vanhustenhuollon Pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat noin 1,7 kertaa suuremmat Suomeen verrattuna.
THL:n kotihoidon tutkimuksesta selviää, että vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet, henkilöstön kokonaismäärä kotihoidossa on laskenut joissakin maakunnissa. Nouseva asiakaspaine, mutta yhtä aikaa vähenevät resurssit kohdistuvat etenkin Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin.
– On hyvin erikoista, että Uudellamaalla, jossa on parhaat taloudelliset resurssit vastata vanhusväestön lisääntyvään määrään, kotihoidon henkilöstöresursseja on vähennetty, Pihlajamäki ihmettelee.
– Mikäli henkilöstö uupuu työtaakan alle, on uhkana työntekijöiden pako alalta. Samalla uusien ja ammattitaitoisten kotihoidon työntekijöiden löytäminen on entistä hankalampaa, Pihlajamäki sanoo.
Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.