Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan monilla työpaikoilla – yritysten lisäksi mm. kunnissa – eletään kuin tulisilla hiilillä. Epävarmuus kasvaa. Esimerkiksi kunnat ovat tällä hetkellä koronan toisen aallon seurauksena tilanteessa, josta ne eivät selviä ilman valtion lisätukitoimia. Valitettavasti myöskään viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei antanut Pihlajamäen mukaan mitään viitteitä siitä, että kuntien ahdinkoa oltaisiin valmiita uusilla toimenpiteillä helpottamaan.
”Kuntatalous on ollut äärimmäisen heikossa hapessa jo ennen koronakriisiä. Kaikki nyt jo nähtävissä olevat uhkakuvat osoittavat, että koronasta johtuva lisälasku tulee koettelemaan yhteiskuntaamme useita vuosia samaan aikaan, kun jo pidempään olemassa olleet julkisen sektorin haasteet eivät ole hävinneet mihinkään vaan mieluumminkin syventyneet.”
Pihlajamäki muistuttaa, että Kuntaliiton elokuussa kuntien talousjohtajilta keräämän kyselyn pohjalta tehty selvitys arvioi, että korona rokottaa kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardilla eurolla. Lisäksi kuntien taloutta rasittavat muut kasvavat kustannukset sekä verokertymien ja valtionosuuksien väheneminen.
Pihlajamäki vaatiikin koronan toisen aallon kanssa kamppailevien kuntien tueksi budjettiriiheen koontuvalta hallitukselta yhtenä keinona päätöksiä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisen jatkamista myös ensi vuonna.
”Kun lisäksi kuluvaa vuotta koskeva kuntien tukipaketti kattoi vain pienen osan koronan aiheuttamista lisäkustannuksista kunnille, kohdistuu hallituksen syyskuun puolen välin budjettiriihen päätöksiin poikkeuksellisen suuria odotuksia. Muussa tapauksessa suurena uhkana on, että keväällä koetut lomautukset ja muut säästötoimenpiteet saavat jatkoa ja jopa lisääntyvät.”
Pihlajamäki huomauttaa, että erittäin huono esimerkki kuntien säästöjen tavoittelusta tuli Porista keskiviikkona, jossa kaupunginjohtaja esittää aiempien henkilöstövähennyspäätösten lisäksi nyt 200 työntekijän vähentämistä.
”Esitys yt-neuvotteluista tuli henkilöstönedustajille täysin puskista keskiviikkona. Pidämme Porin säästöesitystä täysin mahdottomana hyväksyä. Se miten yt-neuvotteluihin reagoidaan, katsotaan ensi maanantain jälkeen”, Pihlajamäki korostaa.
Porin kaupunginhallituksen käsittelyssä kaupunginjohtajan esitys on ensi maanantaina.
Jytyn puheenjohtaja huomauttaa, että koronakriisin aikoina kuntien ohella kolmannen sektorin työpaikoilla mm. yhdistyksissä sekä lisäksi seurakunnissa pelon ilmapiiri henkilöstöön kohdistuvista säästötoimista on kasvanut. Näin siitäkin huolimatta, että mainituilla sektoreilla työskentelevien – sanoisin heitä arjen sankareiksi – työ on osoittanut merkityksensä koronan aiheuttamien yhteiskunnallisten, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.
”Jotta tämä hyvä arjen sankareiden työ voisi jatkua, siihen tarvitaan lisäresursseja eikä resurssien leikkauksia.”
Jyty-lehden viime viikolla haastattelema KT:n johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti huomauttaa, että monilla kunnilla on meneillään pitkäjänteinen ohjelma talouden tasapainottamiseksi. Hänen mukaansa lomautukset lisääntyvät ja koronan myötä tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti huonompaan suuntaan. KT Kuntatyönantajien kesäkuun selvityksen mukaan puolet kunnista ja kuntayhtymistä lomauttaa henkilöstöään tämän vuoden aikana.
Pihlajamäen mukaan on myös hyvä pitää mielessä, että kuntien merkitys työllisyyden hoidossa tulee jatkossa kasvamaan kuntakokeiluihin liittyvien työllisyyden hoidon tehtävien seurauksena.
”Kun valtiovarainministeriö ilmoittaa budjettiesityksessään pitäytyvänsä edelleen oppivelvollisuuden pidentämisen suunnitelmissa, on niistä koituvien lisäkustannusten eurot laskettava tarkkaan ja korvattava ne järjestäjätaholle täysimääräisesti”, Pihlajamäki painottaa.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet kavalkadin toimenpiteitä hallituksen 60 000 henkilön työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Kuluvana vuonna niistä pitäisi saada kasaan hallitusohjelman mukaan 30 000. ”Voidaan hyvin kysyä, miten tavoiteltuihin työllisyystavoitteisiin aiotaan päästä, kun samaan aikaan määräaikaisuuksia kunnissa vähennetään ja irtisanomiset näin ollen ovat lisääntymässä.”
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.
Lisätietoja: Jytyn pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi