Ilmoittautuminen käynnissä
Liukuva työaika on yleistä hallinto- ja toimistotöissä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä.
Ammattiliitto Jytyn solmimissa yksityisen sektorin työehtosopimuksissa ei ole omia määräyksiä liukuvasta työajasta. Näin ollen työaikamuodon käyttö perustuu useimmilla työpaikoilla työaikalain 12 §:n säädöksiin.
Lain lähtökohta on, että työnantaja ja työntekijät voivat sopia liukuvan työajan käyttöönotosta. Työntekijä voi tällöin sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittumisesta. Kun liukuvasta työajasta sovitaan, pitää samalla sopia ainakin yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, liukuma-ajan sijoittamisesta, lepoajoista sekä niin sanottujen plus- ja miinustuntien enimmäismääristä. Suositeltavaa on tämän lisäksi sopia ainakin mahdollisuudesta pitää saldovapaita kokonaisina työpäivinä. Myös saldovapaapäivien siirtyminen sairaustapauksissa on hyvä kirjata sopimukseen.
Joustavat työaikajärjestelyt ovat suosittuja sekä työntekijöiden että työnantajien keskuudessa. Työntekijät tyypillisesti arvostavat järjestelmän tuomaa vapautta ja mahdollisuutta paremmin yhteensovittaa vapaa-aikaa ja työelämää. Työnantajapuolella puolestaan nähdään liukuvan työajan edistävän mm. työn tuottavuutta.
Haastavia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun liiallinen työkuorma pakottaa venyttämään työpäivien pituutta ja sovitut saldorajat täyttyvät.
Järjestelmä ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton. Haastavia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun liiallinen työkuorma pakottaa venyttämään työpäivien pituutta ja sovitut saldorajat täyttyvät. Järjestelmää voidaan valitettavasi myös käyttää ylityökorvausten kiertämiseen.
Hyvin tyypillinen kysymys liiton työsuhdeneuvonnassa ja koulutustilaisuuksissa onkin, että voiko liukuvassa työajassa saada ylityökorvauksia ja pitääkö saldokertymän enimmäismäärät olla ensin täynnä? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat yksinkertaisia. Liukuvassa työajassa voi muodostua erikseen korvattavaa ylityötä, kun asiasta ensin sovitaan. Työaikalain mukaan lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Jos käytössä on liukuva työaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on työaikalain mukaan nimenomaisesti sovittava. Saldokertymien määrällä ei ole myöskään vaikutusta ylityöasiaan.
Mikäli työkuorma tuntuu jatkuvasti liian suurelta eikä työnteko onnistu normaalin säännöllisen työajan puitteissa, kannattaa ongelma nostaa esille. Hyvä ehdotus työnantajan edustajalle onkin, että työt voidaan tehdä tarvittavassa aikataulussa pidentämällä työpäivää. Ensin kuitenkin tähän pitää saada ylityömääräys. Kun ylityöt on sovittu asianmukaisesti, syntyy oikeus työehtosopimuksen mukaisiin ylityökorvauksiin. Ongelmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä myös työpaikan luottamusmieheen.
Veli VähämäkiTyömarkkina-asiamies