Mitä ikä merkitsee nuorisotyössä? Entä millä keinoilla kokeneet nuorisotyön ammattilaiset jaksavat jatkaa vaativassa työssä ja muuttuvassa maailmassa, jossa osa nuorista voi entistä huonommin?
Tutkimusten mukaan 60 on uusi 40. Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Katja Kokko sanoo, että 60 on tutkimusten valossa jopa uusi keski-ikä. Mikä ilahduttava uutinen! Minä nimittäin jo luulin, että pian alkaa alamäki.
Työelämän ehtoopuolella oleville on tarjolla jos jonkinlaista työhyvinvointiin tähtäävää kuntoutusta, tukea ja apua. Itse sain mahdollisuuden osallistua Kelan kustantamaan KIILA-kuntoutukseen, jossa minua herätellään huomaamaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitys. Olen pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että jos haluan jatkaa valitsemallani uralla koulunuorisotyön parissa, on kehon ja pään oltava kunnossa.
Jos haluan jatkaa valitsemallani uralla koulunuorisotyön parissa, on kehon ja pään oltava kunnossa.
Suomen nuorisosta kuuluu nimittäin ristiriitaisia uutisia, ja ne uutiset vaikuttavat minunkin työssä jaksamiseen. Osa nuorista voi entistä paremmin, ja toisaalta taas mennään alamäkeen ja kovaa. Tuki- ja liikuntaelinongelmat eivät ole ainoastaan meidän hieman vanhempien hartioilla (niskoilla, alaselässä, lonkissa) vaan yhä nuoremmat kärsivät jäykkyydestä, kivuista ja säryistä. Kyykkyyn meneminen ei onnistu, hiihtää ei osata eikä jakseta, käveleminenkin tuntuu olevan vaikeaa.
Pisa-tulokset romahtavat, maalaisjärkeä ei osata käyttää. Yhä nuorempien kehot ja päät piiputtavat. Millaisessa kunnossa nuoriso on, kun töihin pitäisi mennä? Minä toivon, että he heräisivät aiemmin kuin minä, vaikka tosiasiassa koskaan ei ole liian myöhäistä. Elämää ei toki pysty eteenpäin ennustamaan, joten sen vuoksi juuri nyt pitää tehdä hyviä ratkaisuja.
Nuorisotyöntekijän ikä ei kerro kaikkea. Mielestäni persoonallisuus ja luonteenpiirteet merkitsevät enemmän kuin se paljonko on vuosia lasissa. Olen 27-vuotisen urani aikana törmännyt peruskoulupohjalta opiskelleisiin parikymppisiin, jotka ovat kuin kala vedessä nuorisotilalla, saaden juuri oikeanlaisen kasvatuksellisen yhteyden nuoriin.
Nuorisotyöntekijän ikä ei kerro kaikkea. Mielestäni persoonallisuus ja luonteenpiirteet merkitsevät enemmän kuin se paljonko on vuosia lasissa.
Toisaalta polun varrella on ollut vanhempia aikuisia, jotka eivät ymmärrä miten maailma ympärillä muuttuu. Huolestuttavaa on ollut se, että he eivät edes halua ymmärtää. Digitaalista nuorisotyötä pidetään hömpötyksenä, ja kuka siellä somessa jaksaa muutenkaan roikkua. Eihän siellä toki tarvitse kaikkien ”roikkuakaan” kunhan se ei vain tarkoita sitä, että jämähdetään paikoilleen. Olen omalla kohdallani huomannut, että aivojen tuuletus nuorison trendejä seuraten on aika hauskaa. Samalla saa myös tietoa negatiivisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat työn sisältöihin. Tiedonjano ja maailmasta hereillä pysyminen kannattavat!
Hyvinvointiin on siis keinoja. Sinä olet se, joka pystyy tekemään valinnat siihen suuntaan, että jaksat tässä elämässä, töineen päivineen. Myös ammattiliitot tekevät työtä sen eteen, että oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi työelämässä kehittyisivät. Jyty on nuorisotyön ammattilaisten liittona meidän alalla työskentelevien tukena.
Hidastaminen ja arvojen kirkastaminen tekevät hyvää sekä keholle että päänupille. Me opetamme nuoria sanomaan tarvittaessa napakasti ”Ei” ja se sama ei on sana, jota itsekin kaipaamme. Meidän ikääntyvien työntekijöiden kokemuspohja, näkökulmien laajuus, tieto ja taito sekä psyykkinen suorituskyky ovat valtteja, jotka pitää huomata. Niillä me jaksamme. Lisänä tulevat ne pienet kiitokset, joita polkumme varrella kuulemme.
KoulunuorisotyöntekijäAmmattiliitto Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmä