Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus olla pois työstä työkyvyttömyyden takia terveydenhuollon asiantuntijan määrittelemän ajan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että työntekijällä on oikeus palkkaan kyseisen sairauspoissaolon ajalta, mikä saattaa tulla työntekijälle ikävänä yllätyksenä.
Sairausajan palkanmaksu edellyttää sairaudesta tai tapaturmasta johtuvaa työkyvyttömyyttä eli sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman takia estynyt tekemästä työtään. Esimerkiksi ilman lääketieteellistä perustetta tehdyt kosmeettiset toimenpiteet usein aiheuttavat tilapäisen työkyvyttömyyden ja oikeuttavat työntekijän siten olemaan pois töistä, mutta koska kyseessä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys, työntekijällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta sairausajan palkkaan poissaolon ajalta.
Sairausajan palkanmaksun kannalta ongelmaksi ovat osoittautuneet ”epäselvät diagnoosit”. Näitä ovat muiden ohella ICD-10-tautiluokituksen Z-koodit, jotka ovat nk. oirekoodeja eli ne eivät viittaa varsinaiseen sairauteen. Tulkintaongelmia on aiheuttanut erityisesti Z73.0 (työuupumus, burn out).
Tilanteessa, jossa lääkärintodistukseen on kirjattu pelkkä nk. epäselvä diagnoosi, kuten työuupumus, työnantajalla voi olla peruste olla maksamatta sairausajan palkkaa.
Tilanteessa, jossa lääkärintodistukseen on kirjattu pelkkä nk. epäselvä diagnoosi, kuten työuupumus, työnantajalla voi olla peruste olla maksamatta sairausajan palkkaa. Ongelma on se, että työnantaja ei voi epäselvän diagnoosin perusteella arvioida työntekijän työkyvyttömyyttä eikä työehtosopimuksessa sovittujen sairauspoissaolon eikä sairausajan palkanmaksun edellytysten täyttymistä, koska kyseessä ei ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys. Tällöin työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lisäselvitystä työkyvyttömyydestä. On olennaista muistaa, että lääkärintodistus on asiantuntijan arvio, joka ei itsessään luo työntekijälle ehdotonta oikeutta olla pois töistä eikä oikeutta sairausajan palkkaan.
Työuupumusta kuvaavan koodin Z73.0 osalta on ohjeistettu muun ohella, että sen käyttäminen ainoana diagnoosina ilmaisee, että potilas ei ole sairas ja että työuupumus on sivudiagnoosi. Lääkärintodistukseen olisi työntekijän näkökulmasta tarpeen merkitä myös taustalla epäilty sairaus, jos sitä voidaan määrittää. Välttyäkseen tulkintaepäselvyyksiltä ja mahdolliselta sairausajan palkan epäämiseltä esimerkiksi työuupumustilanteissa työntekijän olisi syytä pyytää lääkäriä kirjaamaan lääkärintodistukseen myös arvio työkyvystä, jollei lääkäri huomaa tehdä niin oma-aloitteisesti.
Viivi VidgrenTyömarkkinalakimies