Sopimuskulttuurin muutos, miesten jäsenkato ja moniäänisyyden vaatimus. Miltä näyttää ay-liikkeen tulevaisuus, Tapio Bergholm?
Työmarkkinahistorioitsija, professori Tapio Bergholmin mukaan nykyhallituksen neuvotteluhaluttomuus ja itsevaltainen sanelupolitiikka on tullut meille pikkuhiljaa, mutta päättäväisesti.
”Työnantajapuolen aggressiivisuus on niin hämmentävän poikkeuksellista, ettei ay-liike ole osannut edes ajatella, että yleissitovuus lähtisi, jäsenmaksujen verovähennys poistuisi eikä asioista sovittaisi yhdessä. Tämä on yllättänyt minutkin”, Bergholm sanoo.
Työnantajajärjestöissä talouden ongelmiin tunnutaan nähtävän juurisyynä ay-liike ja tulopoliittiset ratkaisut.
Hän arvelee, että uudenlainen tapa toimia voisi liittyä muun muassa Suomen talouden heikkoon kehitykseen. Nokian romahdusta on seurannut muun muassa laivanrakennusteollisuuden ja metsäteollisuuden erilaiset kriisit.
”Mielenkiintoista tässä on se, että työnantajajärjestöissä Suomen talouden ongelmiin tunnutaan nähtävän juurisyynä ay-liike, työehtosopimukset ja tulopoliittiset ratkaisut, ei yritystoiminnan omaan dynamiikkaan liittyvät ongelmat.”
Ay-liikkeen suurin rakennemuutos viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut järjestäytymisen rapautuminen sitten 1990-luvun, jolloin järjestäytymisaste oli huipussaan.
Jäsenistön enemmistö on naisia, ja eniten jäsenyys on vähentynyt yksityisen sektorin miesten keskuudessa. Bergholmin mukaan on huolestuttavaa, jos järjestäytyminen jää vain julkisen sektorin naisten varaan.
”Ongelma on se, että työnantaja käyttäytyy eri tavalla, jos perusoletuksena on työntekijöiden järjestyneisyys kuin järjestäytymättömyys. Tämä näkyy esimerkiksi nuorten järjestäytymättömien kohtaamassa huonossa kohtelussa työpaikoilla, mistä olemme saaneet lukea medioista.”
Ongelma on se, että työnantaja käyttäytyy eri tavalla, jos perusoletuksena on työntekijöiden järjestyneisyys kuin järjestäytymättömyys.
Järjestäytymisen tulevaisuus onkin ammattiliitoille vaikea kysymys, johon liittyy muun muassa miesten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, kuten koulutusvaje.
”Eri opiskeluasteilta valmistuneista enemmistö on naisia, vaikka opiskelijoista enemmistö olisi miehiä. Näyttää siltä, että koulutustaso ja järjestyneisyys kulkevat ainakin osittain käsi kädessä. Miesten koulutusvaje saattaa olla yhteydessä miesten järjestäytymisen rapautumiseen.”
Bergholm peräänkuuluttaa ay-liikkeelle vahvempaa moniäänisyyden ja kritiikin sietoa. Toisaalta toiminta on jäsenmaksujen varassa ja organisaatio on demokraattinen, toisaalta toimintaan liittyy paljon hierarkkisia piirteitä.
”Etenkään työtaistelutilanteessa ei katsota hyvällä niitä, jotka ylittävät sovitut rajat, lähtevät vaikka lakkoon ilman liiton lupaa tai vastaavasti murtamaan liiton aloittamaa työtaistelua. Tässä suhteessa ay-liikkeessä on kova jännite, kun se on samanaikaisesti omanlaisensa torikokous ja välillä kuin armeija, joka sanelee mitä tehdään.”
Voisiko esimerkiksi demokraattista vuorovaikutusta lisätä jäsenistön ja liiton välillä?
”Vielä 1990-luvullakin ammattiliitot järjestivät jäsenäänestyksiä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö vaikkapa työnantajapuolen palkkaehdotus. Syitä äänestysten vähyydelle on varmasti monia, mutta luulisi tällaisen äänestämisen olevan nykyisin huomattavasti helpompaa ja edullisempaakin kuin 1960- tai 1970-luvulla, jolloin äänestyksiä oli runsaasti.”
Toivoisin mahdollisimman vähän liittorajoja ylittäviä riitoja.
Bergholm uskoo, että vahva ay-liike on laajan hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon tae. Häntä mietityttää kehitys, jossa uusien jäsenten hankkimisen sijaan liitot keskittyvät houkuttelemaan jo valmiiksi järjestäytyneitä ryhmiä toisilta ammattiliitoilta.
”Lyhyen aikavälin näkökulmasta se on halvempaa kuin aivan uusien jäsenten hankinta ja vahvistaa järjestön taloudellista pohjaa. Pitkällä aikavälillä se on tuhon tie. Järjestäytymättömien joukko kasvaa koko ajan ja kaikki ponnistukset, mitä jäsenmäärän lisäämisessä voidaan tehdä on pitkäjänteisen järjestäytymisen näkökulmasta tärkeää. Niinpä toivoisin mahdollisimman vähän liittorajoja ylittäviä riitoja.”
Lue myös:
Nuorilla kulutusvalinnat ja some ovat syrjäyttäneet perinteiset vaikuttamisen keinot
Valveutunut skeptikko vai arjen sohvavaikuttaja – millainen vaikuttaja olet?
Miten jytyläiset vaikuttavat, ja mitä he toivovat liitolta?
Nimi: Tapio Bergholm
Työ: Aiemmin työmarkkinahistoriantutkija. Tekee parhaillaan laajaa Mauno Koiviston elämäkertaa.
Koulutus: Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtori