Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii budjettiriiheen kokoontunutta hallitusta tarttumaan vahvalla otteella kuntien heikon taloustilanteen seurauksena lisääntyneen yt-kierteen katkaisemiseksi. Kuntatalouteen vaikuttaneet veroratkaisut ja viime vuosien valtionosuuksien leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monet kunnat ja kuntayhtymät eivät selviä lakisääteisistä tehtävistään nykyisellä rahoituksella. Kuluva vuosi on osoittanut, että talousahdinko on konkretisoitunut ennen kaikkea lisääntyneinä yt-neuvotteluina.
Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan hallitusohjelman keskeinen tavoite alkaneella hallituskaudella on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. ”Se tuntuu enemmän kuin surkuhupaisalta ja sanahelinältä tilanteessa, jossa yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat jokapäiväistä uutisointia niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tulilinjalle julkisella sektorilla vähennyksissä ovat joutuneet erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tukipalveluissa työskentelevät henkilöstöryhmät.”
”Esimerkkeinä yt-neuvotteluja parhaillaan käyvistä ja kevään sekä kesän aikana käyneistä ovat reilut parikymmentä kuntaa ja kuntayhtymää (Lue lisää: Yt-karuselli vauhdissa). Myös kolmannen sektorin tukieurojen leikkaukset ovat pakottamassa useat alalla toimivat yhdistystyönantajat yt-neuvottelujen ja jopa irtisanomisten tielle. Suuri kysymys on lisäksi se, miten Veikkauksen nimenomaan kolmannelle sektorille korvamerkityt tuotot kehittyvät suunnitteilla olevan rahapeliuudistuksen myötä. ”
Kilpailukykysopimusta tehtäessä vuonna 2016 silloinen Sipilän hallitus lähti siitä, että kuntasektorin työpaikat turvataan, jos kuntien talous muuttuu negatiiviseksi. Hallitus on vaihtunut ja ratkaisua vaativat ongelmat kasaantuvat nyt uuden hallituksen niskoille.
Valtionosuuksien vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat heikentäneet kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen seurauksena tapahtunut verotulokarttuman pienentyminen.
Kuntaliitto on laskenut, että viime vuonna 196 kunnassa tulos painui miinusmerkkiseksi, kun 2017 vastaava luku oli 55. Tätä vuotta koskeva ennuste kertoo, että 180 kuntaa täyttää kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön raja-arvon. Tuleva vuosi näyttää vielä huonommalta ilman kuntaveroprosenttien railakkaita korotuksia.
Jytyn puheenjohtajan mukaan kunnissa on jouduttu viime vuosina yhä haastavampaan tilanteeseen johtuen kunnallisveron kertymien ennustamisen muututtua aiempaa vaikeammaksi. Jyty vaatiikin verontilityksen järjestelmään sellaisia uudistuksia, jotka parantaisivat verotulojen kertymisen luotettavaa ennustettavuutta ja siten budjettien laatimista.
Menneet vuodet ovat Pihlajamäen mukaan osoittaneet, että kuntien normienpurkutalkoot olivat floppi.
”Vähintä mitä hallitus voi tehdä, on osoittaa kuntien kontolle sälytettäville uusille tehtäville täysi rahallinen kompensaatio. Uudet tehtävät eivät ole vähäpätöisiä, sillä esim. subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen ja oppivelvollisuusiän pidentämisen sinällään hyvistä päätöksistä koituvat lisäkustannukset eivät ole pieniä ja odottavat nurkan takana.”
Pihlajamäki huomauttaa, että sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset kasvavat Tilastokeskuksen mukaan dramaattisesti, ennusteen mukaan 77 % vuoteen 2030 mennessä. Samalla ajanjaksolla vanhusväestön määrä lisääntyy lähes kolmanneksella. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan vuoteen 2017 verrattuna noin 300 000 suurempi eli lähes 800 000.
”Samaan aikaan kunnissa jää vuositasolla noin parituhatta hoitoalan ammattilaista eläkkeelle ja uusia työelämään valmistuu tuhatkunta vuodessa. Tällainen huutava henkilöstöpula asettaa äärimmäisen kovat vaatimukset mm. alan koulutussatsauksiin.”
Jytyn puheenjohtaja varoittaa tilanteesta, jossa esimerkiksi hoitajamitoituksen toteuttamisessa työvoimapulaa kärsivästä kotihoidosta haalittaisiin hoitajia ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Tällaisella toiminnalla vanhuspalvelujen kokonaisuus ei ainakaan parane.
Pihlajamäki korostaa, että mitkään vaalilupaukset eivät toteudu sillä, kuten on nähty, että ne luvataan kirjoittaa lakiin. ”Kuntien perus- ja hyvinvointipalveluja ei saada kuntoon millään muulla kuin euroilla. Kuntien valtionosuudet ovat tässä suhteessa kaiken perusta.”
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.